Tästä se nyt alkaa
Uudesta suunnasta nyt syytöksiinne vastaamme
Antakaa sataa vaan lisää paskaa niskaamme
Sanat eivät tuhoa näin vahvaa maailmaa
Huutakaa kovempaa, huutakaa ja ampukaa
Perustusta kestävää ette voi murtaa
Turha siis kivittää
Juhlitaan voittajaa, oman tien kulkijaa
Uskotaan parempaan, kapinaan rohkeaan
Polkekaa maan rakoon nämä kasvot hikiset
Ette voi sillä muuriamme murtaa
"Siloposket yrittää nyt vain vähän rämpyttää"
Ohi menee, teidän kuvanne on harhaa
Itse se todetkaa
Muistakaa ettemme me ole teidän harhakuvia
Uskomme vain uuteen voimaan valloittavaan
Menimme sekaisin, tulimme takaisin nostamaan
Jokaisen teistä seinällemme roikkumaan
Voitte kaivaa maata alta jalkojemme
Se silti muuta ei haaveitamme
Tämä toinen yritys saa siis kääntää mielenne
Olkaa valmiina tästä se nyt alkaa
Teen mitä teen
Näinä aikoina olen ollut kovin huolissani
Enkä ole pitkään aikaan kirjoittanut vankilastani
Sinne sinä minut asetit viemällä mahdollisuuteni
Nyt on aika tehdä muutos ja korjata mielipiteesi
Siniset silmäni eivät usko,
eivät usko tiehen helpompaan
luovu en unelmasta
Teen mitä teen, joskus sattuu, joskus ei
Minä pidän mieleni, minä olen itseni
Teen mitä teen, enkä pyydä anteeksi
Syytöntä rangaistaan
Minut tuomitaan turhaan
ja varmistan, jo huomenna
Lähden täältä vapaana
En ole se, joka uudelleen
Kaatuu sinun asettamaan esteeseen
En ole se, joka lopuksi
kaatuu maahan, turhaan pyytää anteeksi
Kyllä pian sinäkin tähän uskot, tähän uskot
Jos vain uskallat, maailmaan parempaan
Teen mitä teen, enkä luovu, en alistu
Minä pidän mieleni, minä olen itseni
Teen mitä teen, vaikka sattuu, anteeksi
Minusta ei ole sinulle luovuttamaan
Voit kyseenalaistaa, se ei tule minua muuttamaan
Parempaan en pysty vieläkään
Tuskin ikinä tasollesi nousenkaan
Elohopeaa
Aika on tullut kantaa huolta
Paineet kyllä kasvavat viimeiseen
Päivä nyt jo hiljaa kääntyy yöhön
Valvon, aion löytää vastauksen
Viimeinen tunti, väsyn jo hiljaa
Silti elohopeaa veressäni virtaa
Viimeinen hetki, väsyn jo hiljaa
Silti elohopeaa veressäni virtaa
Paljon olen urhannut aikaa
Enkä tiedä miten lukon tämän aukaisen
Mitään en saa valmiiksi, puoliksi vain
Tahdon yhden hetken hiljaisen
Viimeinen tunti, väsyn jo hiljaa
Silti elohopeaa veressäni virtaa
Viimeinen hetki, väsyn jo hiljaa
Elohopeaa veressäni virtaa
Aamulla astun uneen
Vihdoin huokaan; löysin itseni
Viimeinen tunti, väsyn jo hiljaa
Silti elohopeaa veressäni virtaa
Nyt löytyi viimeinen ääni ja nukun jo hiljaa
Silti elohopeaa veressäni virtaa
Pinnallisuus
Minulle riittää se, mitä kieltä tämä kitara puhuu
Muutakin vaaditaan
Pääkalloja pääkalloja
Tarvitaan hienoja tatuointeja
Verhotaan silmämme mustaan
Kaava murtuu tuskin koskaan
Minä aion kasvaa vastaan
Pinnallisuus
Rehellisiä itselleenkö?
Monet täällä ovat aivan jotain muuta
Heräsin totuuteen, revin hiukset, pesin jäljet entisen
Viimeinkin teen mitä teen
Kaava murtuu tuskin koskaan
Minä aion kasvaa vastaan
Pintahan kertoo eri tarinaa, mitä sisällä kirjoittaa
Siksi aion kasvaa vastaan
Minä aion kasvaa vastaan
Elämä/Kuolema
Kun aavelaiva saapuu jo satamaan kaukaiseen,
matkaan viimeiseen määränpäähän ikuiseen
Koskaan en saanu tietää tuleeko aamu enää minua herättämään
Jos elät kuoleman jo huomenna, toivotan onnellista loppua
Koet elämässä uhrauksia, saat uinua rauhassa
Minkä tein, sen jos voisin vaihtaa pois kauniisiin tekoihin,
Joita en katuisi, tuntisi oloani kovin huonovointiseksi
Miksen yrittänyt korjata näitä ikuisia virheitä
Jos elät kuoleman jo huomenna, toivotan onnellista loppua
Koet elämässä uhrauksia, saat uinua rauhassa
Nyt kun laskeuduin tänne paikkaan pimeään,
Anteeksi, tahtoisin pyytää anteeksi en rauhaa saa
Kai minä elän kuolleena
Jos elät kuoleman jo huomenna, toivotan onnellista loppua
Koet elämässä uhrauksia, saat uinua rauhassa
Aikamme koittaa
Voi voi, mitä meninkään taas eilen tekemään
Oisko kenelläkään mitään lievittämään
tätä kipua joka minut nyt syyllistymään saa
Se ei taivu, se ei anna mielenrauhaa
Mitä menin tekemään, kun ei lähellä ole ketään
Uusi elämä alkaa, suunnataan parempaan
Meidän aikamme koittaa, emme saa luovuttaa
Nämä valheet ja haavat voimme unohtaa
Meidän aikamme koittaa, meidän aikamme koittaa
Antaisit vielä kymmenennen mahdollisuuden,
tällä kertaa pitäisin lupauksen
Kyllä minä olen pahoillani, huomaat sen
Saisit maailmankaikkeuden, tosin viallisen
Minä en koskaan enää
Kiitos
Päätös
Päiviä on kulunut enkä hetkeäkään rauhaa saa
Jokainen teistä minut haluaa
Kuka tietää jos en minä, ollakko vai eikö olla
Mistä löydän siihen vastauksen
Seison tässä kahden köyden välissä,
Kumpaan luotan, kumpi lopulta katkeaa
Helpompaa olisi luottaa vahvempaan, mutta olen täysin erilainen
Vaikka lähtisin pois en pelkää pudotusta enää, kun köysi katkeaa
Silti päätöksen minä tahdon tänään tehdä siksi
Valvon yöni miettien
Tämänkin avunhuudon tuhoan kuitenkin
Koska olen kovin sekaisin
Meistä en ole se jossa on eniten miestä
Vaikka ehkä siltä näytänkin
Olen heikko sitä näytä en, mutta tahdon korjata tilanteen
Mitä teen? soitan puhelimeen
Sinä olet ainoa lääke
Vaikka lähtisin pois en pelkää pudotusta enää, kun köysi katkeaa
Silti päätöksen minä tahdon tänään tehdä siksi
Valvon yöni miettien
Ei ole elämä elokuvaa, kai siitä kuitenkin nauttia saa
Jos vain pääsisin ulos tästä pirun kierteestä
Löytäisin tien ja päätyisin myöhemmin tyytyväisenä hautaan makaamaan
Jäisi jäljelle minusta muutakin kuin pelkkää tuhkaa
Yksin jään enkä pysty ymmärtämään enempää
Kehtolaulu
Meidän tarinamme alkoi kahdesta, niin onnellisesta lapsesta
Jotka kulkivat vain samaa helppoa tietä ja lopulta eksyivät
Irti en tahdo sinusta, voithan sinä sen ratkaista
Kun uskottomuus vei valheisiin, niin katkesi tiemme taivaisiin
Kun sieluttomuus sai sinutkin, unelmani lakaistiin
Minä odotan siis turhaan sinua, vaikka tiesi ei minua tavoita
Odotan vain turhaan parempaa, meidän aikamme alkaa jo loppua
Irti en tahdo sinusta, voisimme elää sovussa
Kun uskottomuus vei valheisiin, niin katkesi tiemme taivaisiin
Kun sieluttomuus sai sinutkin, unelmani lakaistiin
Alle sen kehdon jossa lupasit minua ikuisesti keinuttaa
Alle sen kehdon jossa lupasit minua ikuisesti odottaa
Käänsitkö toisen aukeaman sydämellesi
Oletko valmis jo pyyhkimään kohdaltani muistijälkesi
Sodan lapset
On laivaan lastattu itsekkyys, ahneus ja hävitys
Tunteet kylmätty, pyyhitty mieli
Nyt voitte aloittaa kaaoksen
Koteja ei jää jäljelle, nämä lapset kasvavat pommisuojissa
Onhan se niin, aivan niin ei ihmisiin syyttömiä lasketa
"Tahtoisin vain antaa maailmaan rauhaa"
Näin on kylä jäänyt jälkeen, pystyyn vain rauniot hiljaiset
Keinu ei saa keinujaakaan, vain muistoja leikkipuistojen ilosta
Aseenne taas laukauksillaan veivät pohjaan tulevaisuuden lasten
Nukahdan
Pitäisikö minun luottaa
Vain viattomuuden sinisiin
Tähtiin jotka minut vievät minut taivaisiin
Pitäisikö minun luottaa muistoihin
Tahdon vain kanssasi nukahtaa
Nukahdan ikävään yksin vain seurana taivas tähdetön
Herätä minut viereltäsi ilman ikävää
Pitäisikö sinun jaksaa
Odottaa minua takaisin iltaisin
Vaikka pääse en vielä halaamaan
Minä lupaan palata luoksesi
Tahdon vain kanssasi nukahtaa
Nukahdan ikävään yksin vain seurana taivas tähdetön
Herätä minut herätä viereltäsi ilman ikävään
)