Jos nyt lähtisin tästä mielivaltaisesti kirjoittamaan ihan mitä tahansa, niin se voisi olla varsin hämärää tekstiä, sillä minulla ei juurikaan ole tällä kertaa kenellekään minkään valtakunnan asiaa. Ainoastaan olen kykeneväinen tällaiseen tolkuttomaan sanahelinään joka pursuaa toisesta korvastasi ulos samalla kun luet tätä. Mutta toisaalta jos tämä kerran pursuaa pelkästä lukukokemuksesta toisesta korvasta ulos niin olen kai saavuttanut sentään jotain. Yleensähän nimittäin kyetään vain siihen, että puhe menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jos siis tämä alkuperäinen väittämäni pitää paikkansa että teksti tulee korvasta ulos niin mitähän sekin sitten on?. Onko päästä tullut jonkinlainen muuntaja, joka muuntaa tekstin kuulluksi asiaksi noteeraamatta sitä kuitenkaan sen enempää ja sattuu virhe, jonka seurauksena pää ottaa käyttöön toiminnan joka siirtää turhan tavaran toisesta korvasta ulos. Vai onko sittenkin niin että tämä kirjoitukseni vain häiriintyy tuosta junan pillistä joka mitä ilmeisemmin kuuluu tuolta parin sadan metrin päästä junaradalta. Nyt tuli katkos, ei se mitään. Mutta siis jos nyt kuitenkin pysytään alkuperäisessä teemassa, joka oli (jos tässä nyt mitään tematiikkaa on) paskanjauhanta. Paskaahan on helppoa jauhaa, ellei sitten joku saivartelija mene ihan kirjaimellisesti tuohon lauseeseen sisään. Konkreettisen paskan jauhantahan nimittäin voi olla varsin epämieluisa kokemus. Jos siis kuitenkin nyt todetaankin että paskanjauhanta puheen tasolla on mukavaa, niin miten voi olla näin suuri epäköhta olemassa. Hyvin huono vertaus. Jälleen pienen ajatuskatkon pidettyäni voisin kertoa teille vaikka saatanasta. Saatana on paha. Mitä sitten on paha. No Jumala on hyvä ja hyvän vastakohta on paha, eli Saatana. Miksi siis totesin tämän nyt?.. En tiedä. Voin vain päätellä ettei minulla ole mitään oikeaa sanottavaa ja mietin että miksi ylipäätään kirjoitan tähän mitään. Samalla kun mietin sitä, kävin taas todella syvällä ajatuksessa ja siinä sivussa tämä hyvän ja pahan vertaileminenkin tuli mieleen. En siis tiedä onko tämän tekstin kirjoittaminen hyvä vai paha. Minulle siitä on se hyöty että työyhteisöni pääsee tänään taas hieman vähemmällä kun en kokoaikaa jauha paskaa, sillä olenhan sitä jo tänne tarpeeksi suoltanut. Toisaalta taas tämmöinen ajattelemattoman hutun jauhanta voi saada sen laadukkaamman aivopuoliskoni treenaantumaan ja kehityn ns. paskanpuhujana. Kuitenkin pahuutta myös lietsoo se ajatus, että joku idiootti saattaa tämän oikeasti lukea kokonaan. Hänen puolestaan olen hyvin pahoillani, mutta kuitenkin taas toisaalta jos hän on päässyt tähän asti, niin voisin hattua nostaa (jos minulla sellainen olisi) hänelle. On siis kuitenkin havaittavissa se että paskanjauhamisellekin riittää kysyntää. Ainakin teoriassa.
Ei mulla nyt muuta.