Jos mulla menisi
todella huonosti,
niin moni ystävyys siihen loppuisi.
Voisin ovelle mennä
mut enhän sentään yöksi.
Niin monet toverit
ja hyvät kaverit
naamat nyreinä pahaa puhuisi
kuinka sujuva seura
on vaihtunutkin työksi…
En mitään tarkoita.
Mä olen kunnossa.
Kiltisti ruodussa kaikkea hääräilen.
Mutta huomisen suuntaa
ei kukaan meistä tiedä.
Mä olen hilpeä,
kiillotan kilpeä,
vaan jos sattuma saapuu määräillen,
että nyt siltä kilvet
ja kunniakin viedään
niin mitä mä teen?