IRC-Galleria

oivoi, karvaisasti minä (en fyysisesti).
vatsani turpoaa, ihanaa, huomenna en mahdu kolttuuni, saati sitten xs-kokoiseen vaatteeseen jonka eilen epähuomiossa ostin, aina epäilyttää ostaa niin pieniä vaatteita.
silmiä kirveltää. olen täynnä fyysillisiä vaivoja, ja aivoja, joita minulle tuntuu kasvaneen uudet(kuudet) ihan väärään paikkaan. tiedostan kehotilojani epänormaalin selkeästi.
hehehee, j.k (ei isäni, vaan samat nimikirjaimet omaava naisihminen) sekä a.å kävivät kummatkin erikseen henkilökohtaisesti kiittelemässä "loistavasta" ja "kypsästä" ja "tiedostavasta" ja "omistautuneesta" musiikkitiedon produktiivisen kurssin itsenäisestä suorittamisesta. minä huvituin, en silti ääneen. ensinmainittu hehkutti asiaa soittaessaan minulle joitakin päiviä sitten kysellessään yo-juhlaan soittamaan, ah onnea, olen yli-ihminen, eli tarzan.

flunssa iski minut eilen illalla, olemme oikein rakastuneita.
kirjoitusten tulokset tulivat, kyllä minä ylioppilaudun, hyvä. englannin arvosana nauratti, äitiäni tosin ei. uusiahan ehtii, enkä mitään odottanutkaan, kun itse koe meni kertakaikkisen kehnosti. ymmärtämättömyys tuli ja vei mukaansa paikkaan, jossa liihottelimme alasti revontulten loimotessa yläpuolellamme ja sateenkaaren väikkyessä vasemmassa silmäkulmassa. samapa tuo.
nenä tukkouttaa, samoin päätä, ja kirjastoon pitäisi viedä myöhästynyt kirja. sen ehtii.
soittamaan, vivaldi on ihanaa (...)

elämäni löysi tarkoituksensa ja sisäinen tyhjiö täyttymyksensä, kun tapasin joitakin päiviä sitten (tarkkaan en osaa sanoa, olen aivan hämmennyksissä) ronn mossin, kajaanin makasiinissa. hänen ylivertainen charminsa sekoitti sekä ravisti pääni jäillä ja oliivilla, enkä hetkemme jälkeen kyennyt kuin hoippumaan mummille korjaamaan ilkan housuja. mutta olin onnellinen... ridge, ridge, ridge!

(haluaisin jäätelöä)

pullat ovat hyviä, siksi en syö niitä. söisin liikaa, enkä jaksaisi ruokaa. olen siis järkevä tyttö.