IRC-Galleria

jos jaksais taas tännekki nyt sit kirjottaa jotai vaihteeks... kummitäti kävi tänään, kiitos siitä ja ihanista lahjoista vaikkei kummityttös ihan viel niist ymmärrä kuitenka mitään, mutta ajatus on kuitenki tärkein, se kirja oli kyl aivan mielettömän mahtava.
Ja päiväkirjas teksti piti kyllä täysin sana sanalta paikkansa! Mun ei tarvii siitä asiasta sen enempää mitään sit sanoakaan, siel kaikki oleellinen tuli jo todettua.

Kotiutuminen menny aivan mielettömän mahtavasti ja kaikki sujunu hyvin.
Viestejä en oo jaksanu pahemmin laittaa ku välil tuntuu ettei kerkii kunnolla edes puhelinta ottaa käteen paitsi sillon ku on ruoka-aika, mutta kyl mäteidän viesteihin kuitenki vastailen sit aina ku ehdin.

Mut mitäs täs sit muuta... Tiistaina on neuvola, jos haluatte ni voin pitää teitä viel ajantasalla tästä eteenpäinki aina ku vaan pääsen nettiin.

Oman asunnon saanti on nyt sit siin vaihees et kunnalt alkavat tarjoilla mulle vapautuvia asuntoja et toivottavasti tästä tärppää nyt sit.

mut ollaan taas kuulol! ^^

Verenpaine 112/76.
Hemoglobiini oli 122, eli nyt siinä normaalissa.
Oma paino oli noussu joten siitäkin päätellen kaikki on aivan mainiosti.
Nyt sitten perjantaina uus käynti, katsotaan viel ennen viikonloppua että kaikki on kunnossa
jos nyt yhtenä pakettina sillon vielä ollaan. Terveydenhoitaja vaan nauro ja sano et synnyttämäänkin saa mennä jos siltä alkaa tuntua =)
Mut jos tuo ei ilmesty niin viikoil 41+5 on sit kontrollikäynti synnytyssairaalas, et se olis sit jo ens viikon perjantaina, mutta eiköhän tuo ennen sitä kuitenkin ilmesty.

Heh, kuka sitä nyt tänne vesisateeseen haluaiska syntyä.
Kumman ite valitsisitte: mennä ulos kylmään ilmaan ja vesisateeseen vai jäädä kylpylässä lämpimään porealtaaseen köllimään...?! Kyllä meikä ainaki valitsis toin viimeisen mielummin.

Mutta näillä nyt sit taas eteen päin ja ollaanhan kuulolla!! ^^

Eiks se nyt jo malttais tulla... ...
kyl sitä jo odotellaan. Neuvolas taas vaihteeks kaikki hyvin, ei mitään ongelmia minkään suhteen.
Liikkua muisti kerrankin sillon ku sitä eniten odotettiin eli just siin vaihees ku kuunneltiin sydän ääniä. Kuulu oikein hyvin, niis ei ollu mitään.

Nyt sitte vaan odotellaan et koska hän suostuu ilmestymään tähän maailmaan. Vois kyllä jo viikkojen puolesta tulla mutta tulee sit kun ite on siihen valmis. ^^

Näillä sit taas eteenpäin. Neuvolas juteltiin et jos juhannukseks haluaa kotiin ni pitäis viimeistään ens yönä lähteä sit sairaalaan. Nii helppo se on sanoa ku se olennainen asia puuttuu et hän ei viel oo näillä näkymin tulossa. ^^
No saa nähdä sit miten tässä käy, ollaanko juhannus viel kiltisti kotona vai ei ^^

Kuullaan taas.

Verenpaine oli 112/72.
Hemoglobiini (tai mikä nyt onka) ni oli 105, rautatablettei vaan syömään. ^^
Mitäs tästä sit sen enempää. Seuraava neuvolakäynti on taas ens maanantaina, toivottavasti vielä yhtenä kappaleena. Pysyis nyt sisäl viel ainaki sillee et perjantaina pääsen ostaa metrilakua kuhinoista mut sen näkee sit mitä hän päättää ^^

Näillä taas jatketaan^^

Verenpaine oli 115/73, eli ihan normaali.
Liikkua muistaa enemmän ku omiks tarpeiks. Tarjonta oli ok, ja sydänäänet kuulu hyvin.
Eipä siinä sitten mitään muuta ku toivottiin että viel ens maanantaina oltais yhtenä kappaleena menos puol 12 neuvolaan. Siinäpä sitä toivetta sit taas kerrakseen juu... ^^
Saapa nähdä toteutuuko mun ja terveydenhoitajan toive vai mitä mahtaa itse asianomainen olla mieltä ^^

Lauantaina olin sitte radalla kattoo ku iskä kävi kuluttelee hiukan renkaita ku oli tilannu uudet ni pitihän sitä tietysti vanhat saada alta pois. Heinä- ja Elokuussa menossa uudestaan.
Meitsi tietysti palvo aurinkoa minkä ehti ja arvatkaa vaan tuliko rusketus saatua sit tietysti sen muutaman tunnin aikana oikein lepposasti. Kädet tuntuu siltä et on just ja just siin rajoilla et olis melkein palanu.
Lauantaina taas menossa radalle kattoo nitrokisoja!! Wipii!!!

Joo o, ja oliki varsinainen tutustuminen... Siellä mitään tutustuttu.
Tavallinen poliklinikka käynti se oli eikä mitään muuta.

Ultralla katsottiin, mitattiin pään ympärys, ja reisiluun pituus ja sit joku kolmas.
Kuvia en tällä kertaa saanu, olis varmaan pitäny kysyä =) no samapa tuo.
Raskausviikkoja tasan 36.
Verenpaine 132/71 eli ihan normaalissa mennään.
Lapsiveden määrä oli normaali.
Sikiön painoarvio oli 2462g, arvio oli et 3 kiloinen vauva vois olla syntyessään, mutta se
nähdään sitten. Lantio tuntu siltä kuulemma että alakautta mahtuu syntymään ettei olis mitään
vaikeuksia sen puolesta...

Nyt sit seuraavaks huomenna on "synnytysvalmennus" eli toisin sanoen lapsen hoito käydään
läpi. Sit seuraavaks on 2.6 neuvola eli sitä odotellessa ^^

Näillä siis eteenpäin.

Otin sitten taas nicon kanssa yhteen, taas vaihteeks, mutta sepä on jo normaalia ku hänel ei kelpaa tää mun tapani keskustella ja kun alkaa syyttelee mua sellaisesta mitä en todellakaan ole tehnyt ni millä siinä sit hermot kestää. Hermot menee pelkästään siinä jo ku jätkä ylpeilee sillä että onpahan kymppitonnin auto alla millä pääsee ajaa!! voi jessus sentään. ihan ku mua kiinnostais paljonko auto maksaa!!!

Joo, mutta eipä siitä sen enempää... Joo, mutta näillä siis eteenpäin^^

Mä olen kelannut sua monta vuorokautta/
kuukautta/
tää alkaa ole jo sairautta/
Jotenki mun ajatukset kulkee aina sun kautta/
vaik sä olet ostoskeskus ja mä vaan kyläkauppa/
olet silti muistoissani todellista varautta/
en vain muistanu sydämeni haurautta/
kun suhun rakastuin sain sen tuntee pahimman kautta/
jos saisin sut en tarvis muuta rikkautta kultaa/
tiedän etten ole täydellinen myönnän sen/
paikasta sydämestäs olisin antanut kaikkeuden/
uhrannut hulluuden/
puolesta rakkauden/
ilman sua olen kaikkien keskellä yksinäinen/
olen kirjoittanut sulle tuhat biisii kultaa/
olen halunnut vain antaa kaiken tunteisiisi kulta/
ja mä tiedän etten saa sua lähelleni/
ja kai se on ihan oikein itselleni/
mä pelkään että se on oikein itselleni/

Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan/
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan/
Sinä vain, joka kerran rakkauden sait syttymään/
Sinä vain, olet aina ainoain/

Sä yksi yö soitit ja halusit tulla käymään/
suostuin vaik tiesin mitä siin tulee käymään/
vaikkei oltukkaan pariinkuukauteen nähtykkään/
silti huomasin et tunteeni ei ollu hävinnytkään/
esitin kylmää mut ei siitä mitään tullu/
vastustaa tunteit mut ei ne sitä kuullu/
vaan rakastuin suhun vaan lisää taas/
ihmettelin paljon rakkaut muhun mahtuukaan/
mä olen vain metsä kun sä olet jo puu/
kaikkien joukosta taas haluaisin vain sinuu/
mutta tiedän että niin ei tule käymään/
miksi ihmeessä sä teet taas mulle tämän/
mä haluaisin olla kylmä niinkuin moni muu/
ei ikinä voisi mikään sattuu/
kuinka helppo silloin elämä olisikaan/
ei kukaan koskaan voisi mua satuttaa/

Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan/
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan/
Sinä vain, joka kerran rakkauden sait syttymään/
Sinä vain, olet aina ainoain/

Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jaksamaan/
Sinä vain, yksin pystyt mulle voimaa antamaan/
Sinä vain, joka kerran rakkauden sait syttymään/
Sinä vain, olet aina ainoain.

Rakastan sua, noita sanoja, olen jaksanut hokea,
tunteja, näkemättä sinua,
sä et usko kuinka mulla on ikävä,
eikä tämä tunne taida vielä hävitä,

pitkään aikaan, tuskin ikinä koskaan,
kaikki kyyneleet ovat jo eksyneet tuskaan,
eikä tämäkään biisi tuo mulle lohtua,
mikään ei ole mitään ilman sinua, kulta,

muistatko ku mä pyysin et nukkuisit kanssani,
edes puoli tuntii, olisit vierelläni,
sitten kun herättiin, huomasin et olit lähelläni,
löysin sen, kadotetun elämäni,

kuinka kaunis oletkaan, sanoin silloin sulle,
saat merkityksen tuon lauseen joka tavulle,
eikä kaikki kaunis saa, tai voi aina kadota,
kai sä tiedät et mä rakastan sinua.

kerto:
Rakastan sua,
kai sä tiedät kultaseni, että unelmilla aina täytyy olla kasvot,
Rakastan sua,
eikä ikävä seurassasi enää jaksa taistella oikeuksistaan,
Rakastan sua,
enkä mahda sille mitään enkä sinutta olla halua,
pelottaa vaan, että unohdus satuttaa, mutta muistot ne murhaa,

Rakastan sua, mä taas mietin että mikä meni vikaan,
sitten tajuan että minä kukas muukaan,
aiheutin sulle taas paljon surua,
ilman tarkoitusta, ilman mitään aikomusta,

niin kutsutusta, elämäst ei oo mitään jäljellä,
sä veit sen kokonaan täysin tietämättä,
mä haluun sut vierelleni viettää ikuisuuden,
ja ikuisuuden jälkeen vielä toisen samanlaisen,

muistatsä ku me silloin tavattiin,
me naurettiin, uusi ajanlasku keksittiin,
mä haluan palata siihen hetkeen takasin,
et voisin tehdä kaiken tyhmyyden toisin,

tottakai tekisin toisin jos vaan voisin,
tän suhteen eteen silloin kyllä urakoisin,
mietin että ajatteletko sinä yhtää minuu,
tän biisin joka sana on rakkaudesta sinuun.

Eilen tuli sit oltua siel "synnytysvalmennukses" jos sitä nyt niin voi kutsua...
Ei sitä kyl oikeestaan voi. Käytiin synnytys läpi "pikaisesti" vaihe vaiheelta, sit puol 8 aloitettiin kattoo Tyksis tehty synnytysvideo joka kesti 20 min. Sit sen jälkeen hiukan viel puhuttiin kivunlievityksestä mitkä on mahdollista saada synnytyksen aikana kipuihin ja sit lopeteltiinki jo n. 10 yli 8. Et siin se sit oliki.

Näillä tiedoilla nyt sit saan epiduraalipuudutuksen Tyksis vaikka mulla se tatuointi onkin.
Se on just sopivasti sen alueen alapuolella mistä puudute laitetaan epiduraalitilaan. Mutta varmistan sen kuitenkin sitten vielä jossain vaiheessa:)

mutta ei tässä kuitenka mitään hätää sen asian suhteen ole.
Seuraavaks onki sit tutustumiskäynti Loimaalla 26 päivä ja sit toinen "valmennus" 27 päivä.
Sillon onki sit lapsen hoito käsityksenä ja saadaan kuulemma joku vieras jos kaikki sujuu niinku pitää.
Ketäköhän sinne mahtaa tulla? No sitä odotellessa!!

Ollaan kuulolla ^^

Annan sinulle mahdollisuuden sanoa YHDEN sanan. Se on viimeinen sana mitä voit minulle koskaan sanoa. Sen jälkeen et voi sanoa minulle mitään, koskaan.
Minkä sanan sinä sanoisit?

Vastauksesi jälkeen kopio tämä omaan päiväkirjaasi, ja katso mitä muut sinulle sanoisivat.