Kolme Jeepillä ajelevaa miestä törmäsi norsulla ratsastavaan naiseen. Nainen ja norsu kuolivat heti. Yksi miehistä menetti rytäkässä jalkansa, toinen kätensä ja kolmas kalunsa. Paikalle osunut ambulanssi vei koko joukkion sairaalaan. Sairaalassa jalkansa menettäneelle miehelle kursittiin murskaantuneen jalan paikalle kuolleen naisen jalka. Käsipuoli sai uuden käden kuolleen naisen kädestä. Kalunsa menettäneen kohdalla tilanne oli vaikeampi, mutta sitten eräs tohtoreista keksi, että norsun kärsä kävisi uudeksi elimeksi paremman puutteessa. Muutaman kuukauden kuluttua miehet kutsuttiin jälkitarkastukseen, jossa heiltä kysyttiin, miten he olivat tottuneet korvike-elimiinsä. Jalkansa menettänyt mies sanoi:
- Muuten menee ihan hyvin, mutta tämä uusi jalka pyrkii öisin levittelemään niin kummallisesti.
Kätensä menettänyt mies vastasi:
- Hyvin menee. Se vain vähän kiusaa, kun käsi ei pissiessä meinaa millään päästää letkusta irti.
Kalunsa menettänyt mietti hetken ja vastasi harvakseen:
- Muuten on mennyt mukavasti... Uimarannalla on kyllä hankalaa, kun se roikkuu ulkona uimahousuista. Sitten se toitottelee... Mutta pahinta on, kun se hamuilee puistoissa ruohoa ja puiden oksia ja työntää niitä takapuoleeni.
Kerran maalla kuoli yhdestä talosta vanhaemäntä ja toisesta varastettiin polkupyörä. Pappi lähti esittämään surunvalittelut ja osanottonsa kuolemantapauksen johdosta, mutta menikin erehdyksessä siihen taloon, josta oli varastettu polkupyörä.
- Otan osaa raskaaseen menetykseenne, hän aloitti isännän tavattuaan.
- Niin, olihan se jonkinmoinen menetys. Mutta totuuden nimessä täytyy myöntää, että olihan se jo vanhakin ja käytössä hirveän väljäksi kulunut.
Pappi katsoi suu auki.
- Ei sillä paljon mitään virkaa enää ollut, isäntä jatkoi. Edestä kun pumppasi niin takaa se pihisi. Ja kovaa kitinää piti aina.
- Kuinka... mitenkä... pappi änkytti.
- Mikäs ihme se kun kaikki sitä käytti kymmenet vuodet ihan surutta. Aina oltiin päällä.
- Mutta...
- Niin, no, olisivathan pojat sillä vielä voineet harjoitella.
Kaukaisen Aasian vuorilla samoili eurooppalaismies. Vuoristorosvot olivat ryöstäneet hänen ruokavarastonsa sekä muut tarvekalusteensa. Nyt hän etsi epätoivoisesti jotakin ihmisasumusta saadakseen suojan uhkaavasti lähestyvän yön ajaksi. Kuin ihmeen kaupalla hän havaitsikin eräällä vuorenrinteellä talon. Hän kiirehti sinne ja koputti talon ovelle. Oven avasi ikivanha mies. Hän kuuli hädänalaista ja lupasi tälle ruokaa sekä yösijan. Samalla hän kuitenkin vakavasti varoitti nuorta miestä kajoamasta hänen tyttäreensä.
- Jos sormellasikaan hipaiset kaunista tytärtäni, kohtaa sinua vanhojen aasialaisten karmea kolmiosainen kirous, selvitti vanhus hyvin painokkaasti.
No, mies tietysti lupasi pitää näppinsä kurissa. Ilta-aterialla hänen hämmästyksensä oli kuitenkin suuri, kun hän sai tavata tuon vanhuksen tyttären. Tytär oli sanoinkuvaamattoman kaunis. Mies nautti talon antimista, mutta ei voinut olla ajattelematta tuota kaunotarta. Yön tultua hän varoituksista huolimatta hiippaili tyttären huoneeseen ja sai viettää ikimuistoisen ihanan yön. Aamulla mies heräsi siihen, että hänen rintakehäänsä painoi jokin. Hän avasi silmänsä ja huomasi rintansa päällä painavan kiven. Kiveen oli liimattu lappu, jossa luki:
- Aasialainen kirous, osa 1. Kivi rinnan päällä.
Nyt muisti mies vanhuksen varoitukset, mutta huomasi pian jaksavansa nostaa kiven helposti pois itseään painamasta. Hän asteli kivi sylissään avoimen ikkunan ääreen ja paiskasi kiven ikkunasta alas. Ikkunan pielessä hän huomasi kuitenkin toisen lapun, jossa luki:
- Aasialainen kirous, osa 2. Kivi on sidottu narulla oikeaan kivekseen.
Eipä ehtinyt mies miettiä kun loikkasi jo kiven perään. Vielä hän ennätti kuitenkin nähdä talon seinustalla kasvavan puun oksasta riippuvan lapun:
- Aasialainen kirous, osa 3. vasen kives sidottu sängynpäätyyn.
Kullankaivaja saapui pitkästä aikaa korvesta ihmisten ilmoille ja asteli baariin. Tiskin takana näkyi kyltti jossa luki:
- Viikko ilmaista kaljaa sille, joka läpäisee miehuuskokeen!
- Millainen tuo koe on? mies kysyi kiinnostuneena isännältä.
- Ensin sinun on juotava litra kamalinta pontikkaa, isäntä selitti. Yhdellä huikalla ja irvistää ei saa. Sitten, takapihan aitauksessa on kiimainen naarasahma jonka hammasta kolottaa. Vedät siltä kipeän hampaan pois. Ja lopuksi, yläkerrassa on ruma vanhapiika, jonka kanssa teet temput.
Kullankaivaja näyttää hetken miettiväiseltä ja sanoo sitten:
- Jaa-a, kovat on ehdot! Taidanpa jättää väliin.
- Niin, moni on yrittänyt mutta jättänyt kesken, isäntä kertoo.
Kun aikaa ja juomia kuluu, mies tulee toisiin aatoksiin ja päättää sittenkin yrittää.
- Annash tänne she pontikka! kullankaivaja sanoo rehvakkaasti isännälle.
Hän saa pullon, kohottaa sen huulilleen ja kietaisee liemen sisäänsä ilmeenkään värähtämättä. Sitten hän säntää takaovesta pihalle, josta kuuluu jonkin aikaa mitä kaameimpia ääniä, kunnes yhtäkkiä tulee hiljaista. Viimein takaovi aukeaa ja verille raadeltu kullankaivaja hoippuu sisään.
- No niin, missäs se vanhapiika on jolta piti kiskoa hammas?
Banaanileivän resepti
2 kpl nauravia silmiä
2 kpl helliviä käsivarsia
2 kpl hyvinmuodostuneita sääriä
2 kpl kiinteitä maitosäiliöitä
1 kpl turkisvuorattuja kulhoja
Sekoitusohjeet:
1. Katso nauraviin silmiin.
2. Levitä hyvinmuodostuneet sääret hitaasti.
3. Purista ja hiero maitosäiliöitä hyvin hellästi, kunnes turkisvuorattu sekoituskulho on hyvin rasvaantunut.
4. Lisää banaani ja liikuta sitä varovasti edestakaisin, kunnes se on hyvin voideltu.
5. Kuorruta munilla ja huokaise helpotuksesta. Leipä on valmis, kun banaani on pehmentynyt. Muista pestä valmistusvälineet.
Älkää läikyttäkö kulhoa.
Huom: jos taikina alkaa nousta, lähde kaupungista