Monta kertaa mietin
rakastanko sinua oikeasti edelleen
vai rakastanko sittenkin muistoa.
Yhtä usein mielessäni
on myös kysymys
välitätkö sinä minusta
tai ikävöitkö sinä minua koskaan.
Kaksi kysymystä luovat
kolmannen,
miksi välittäisit ja ikävöisit.
Ei pahuutta voi ikävöidä,
mutta sitä voi rakastaa.
Pahuuden rakastaminen on
kuitenkin väärin,
joten parempi vain unohtaa.