IRC-Galleria

Mc Mane- elämää vain

Mä en todellakaan ansainnu oo tätä kaikkee
Mitä oon saanu kokee matkan varrel vaikeel
Vaikka välil on ollutkin olo haikee
Joka vitun tempauksesta saanu paskan maineen
Kaikki on väärin mitä aina yritän
Kaikes asias sä näät mun aina tyrivän
Näin muut ajattelee heti kun mut näkee
Ihan sama mitä sanon ne sanoo mulle vedä käteen
Mun ei todellakaan tartte pitäkää se pää kii
mitä muka oon tehny niin vitun väärin
Et saan aina selkäänpuukotusta joka taholta
Niin syvät haavat sydämmes et kohta herään teholta
Iskuja naamaan ja potkuja päähän
Ihme ettei järki menny kokonaan jäähän
Mut on henkisesti piesty kokonaan verille
Tuntuu kun ois nukahtanu veitsen terille
Tää on niin paskaa mikään ei natsaa
Kauankohan jaksan elämää rakastaa
Mä en ikimaailmassa mitään pahaa tahdo
Silti en voi kiittää elämäst vaan tyhjyyteen katson

Taas aamu sarastaa ja aurinko loistaa
Mä toivon et se vois kaikki muistoni poistaa
Mutta en voi unohtaa mitä kokenut oon
Kunpa joku voisi ohjata mut uuteen valoon
Oon kohtaloni orja mutta ehkä se on tarkotus
Tulevaisuus tulee oleen yksi synkkä arvotus
Ei voi tietää sitä mitä tulee tapahtumaan
Mutta parhaani aina yritän sen lupaan
Ei haittaa vaikka iskuja alkaa sateleen
Mä käännän sille selän ja lähen käveleen
Nautin siitä mitä tulevaisuus tuo
Ehkäpä se mulle aivan uudenlaisen lopun tuo
Ettei tarttis enää ikin elää ypöyksin
Katsella taivaalta salamanvälähdyksii
Kyyneleiden valuessa poskea pitkin
Niin monen monta kertaa itseni uneen itkin

jne.

Oon yhtä vapaa ku taivaan lintu!

Oon saanu jo 2 sivua tehtyä mun päättötyötä..! Nyt alkaa jo menemään hermot tohon hevosten lopettamiseen ja teurastamiseen, nään varmaa untaki yöllä jostain eläinlääkedirektiiveistä ja erilaisista lopetustyövälineistä. :D Ehkä jatkan sen tekemistä huomenna..

Huomen aamulla pitäis mennä ruokkimaa,eikä kiinnosta edes vähääkään. Aivan perseestä.

Laurakin tos soitteli ja kyseli käviskö et maanantaina vetäisin Ironilla parit pohkeenväistöt. :D

Aika hapokasta.

Ratsastin eilen Ironilla ku Eini talutti ja se meni toooosi hyvin. :) Vähän sitä kyllä jänskätti ja pelotti mut kierrettii kuitenki pieni lenkki. :) Ihana <3

Nyt tossa käytii nikulas tekee elskalle pikkuletit ja vähän pilsneriä tässä otetaa.. Kohta nukkumaa ku huomen toi päättötyö odottaa...

Niin ja.... vittu mitä mun piti sanoa.. joku hyvä biisi vissii... hmm. No ihan sama..

Rakastan teit kaikkii.. <3

Niin ja Henkalt kaikille rakkaita terkkui <3<3<3<3 :D

Se on pojat kuulkaas pikku lauantai. :D

Toivon enemmän ku mitä ikinä sydämeni pohjasta et tää viikko ei pääty ikinä, ei ikinä tarvis tulla viikkoa 19 eikä vappua. Ekaa kertaa elämässäni en halua vappua. Aika kummallista. No mut kun kuitenki se vappu tulee niin siihen se elämä ainakin sit päättyy. Tai ainakin mä luulen niin. Miten täs vois enää käydä? Kun elämä ei ole kuin prinsessa ruususessa et "ja he elivät elämänsä onnellisena loppuun asti". Ehkä elämä eletään loppuun asti mut tuntuu siltä ettei ainakaan toistemme kanssa. Vituttaa tällänen emmätiiä,odota,anna aikaa..jne. Olishan se maailman ihanin toiveiden täyttymys et pystyttäis antaa anteeks ja jatkaa aivan uudelta pohjalta... Vaikken sitä ääneen sanokkaan ja yritän sen peittää niin tuun rakastamaan sitä poikaa ainakaan maailman tappiin asti. Ainakin on yks ihminen maailmassa mun lisäks joka tietää mun elämästä jotain. Vaikkei sitä kiinnostaiskaan.

No mut taidan ottaa lisää kaljaa ettei tunteet nouse liikaa pintaan. *nyyh* :D

Alotin tossa päättötyön, ehkä sittenki valmistun täst koulust. :D mut vaan EHKÄ :D

Täs iltaa vietetään kaljaa juoden ja pojat tos katol grillas. Nyt vaan hiimailua.

Aika paljon stressiä ja ajatuksia pyörii päässä, ikävä yht poikaa ja se tuskin uhraa mulle edes ajatusta :'( Rakastan sitä vaan elämääkin enemmän.

"Sydän kivee ja verikin jo
jäätyy
Muistot tappaa sisäisest
aina kun painan pään
tyynyyn
Ainoo mikä enää vallitsee
on kylmyys"

Sain kuulla tänää jotain sellasta mikä luultavasti muuttaa mun koko elämän.. Se on vaan oletustietoa mut kuitenki sellasta mitä ei voi leikillänsä sanoa. Se herättää ihan vitusti kysymyksiä mussa, enkä voi ajatella enää mitää kun tuntuu et oon menettämässä mun elämäni miehenkin.

Jos se oletus pitää paikkansa,en luultavasti kestä enää mennä hämeenlinnaan. Tää on aika henk.koht asia joten älkää pliis kyselkö mitää... pakko vaan purkaa tätä pahaa oloonsa jotenki

rakastan <3

Olipa tylsä vkloppu. Konstassa ei ollu mitää elämää ja kämpillä sitä elämää on vielä vähemmän...

Tunnen itteni niin rakastetuks ettei mitää rajaa. Eli siis tuntuu siltä ku mun elämässä ei olis ketää, vaikka onkin, mut se ei ainakaa saa mun oloa tuntumaan tällä hetkellä mitenkään päin rakastetuks. Taas näitä elämän tosiasioita.

Ahdistaa, ahdistaa niin paljon ettei pysty enää hengittää. Kuin joku voima olis imeny musta viimesetkin elämän rippeet pois. En enää arvosta itteeni, oon ihan paska itteeni kohtaan niinkuin toisiakin. Alkoholi oli ennen ratkaisu kaikkeen, vaikka nytkin on yks selvä päivä viikossa niin ei sekään auta. Kuinka humalassa ihmisen pitää olla että unohtaa,edes vähäks aikaa? Kukaan ei kuuntele eikä kukaan välitä, konttaan yksin tätä pimeetä polkua kohti tuntematonta. Äläkä sano mulle et oon säälittävä, koska tiedän sen itsekin, mut joskus vaan haluaa olla niiiiiin pohjalla... Sanot muille et kaikki on ookoo, vaik sisälläs paha olo vaan kasvaa ja kasvaa, et enää tiedä kuka oot etkä tiedä mihin meet.. Tulevaisuus yhtä paskaa, ei suunnitelmia eikä elämää, paitsi sen yhden ainoan kanssa joka on sulle maailmaakin tärkeempi. Eikä sekään vaivaudu sanomaan et rakastaa. Vaikka tapellaan ja pahasti, voiko sillonkin olla rakastamatta kun on sitä ennen rakastanu 2 vuotta putkeen? Jännä tää ihmismieli. Jos tietää ettei tää juttu tuu kestää kesää pidemmälle, onko silti pakko valehdella itselleen ja muille et rakastaa ja haluaa olla toisen kans? Mikä lasketaan toisesta riippuvaiseks?

Mikä lasketaan yrittämiseks ja mikä luovuttamiseks?

<3 Anteeks <3

On se lystiä. Viikko meni nopeesti ja siinä ajassa ehti tapahtua vaikka ja mitä... Eilen tipuin Hessun selästä ku toi pylly "vähän" nousi ja nyt lonkka aivan tuhannen kipee,hyvä että käveleen pystyy.. On se perkele.

Mutta eipä siinä,elämä jatkuu... Kaks viikkoo enää ja nään raksun, sit pääsen myös katsastamaan mun kämpän. Aika jänskää ;)

Nyt Ylivieskaan raveihin, se on moro! :D