Valon säde aamuisin, herätti haave unestain
Valhettako se olikin, tarina valveunesta
Kylpi toivoni valossa, nyt alka tummua
Rakkauden löysinkin, satua on vain
Ei kohde rakkauden, huomaa hymyäin
turhaanko yritän,turhaanko odotan
Pitäisikö luopua, elämän jalokivestäin
Prinssini etsii, satu prinsessaa
Jonka ruumis on kuin, höyhen
silmät tyynenmerenhelmet,
Huulet punaiset kuin ruusu.
Iho vaalea kuin välimeren hiekka.
Olen vastakohta tälle
jalkani pysyvät maassa, ruumiini ei tuulen mukaan lennä
Silmäni ovat kuin yötaivaan kirkain tähti
Huuleni kuin persikka
ihoni kuin kaneli.
Kuinka taistella kohtalolle, olenko kirottu
Kirottu olemaan yksin, vailla sitä oikeaa
Vai olenko kirottu katsomaan, kun rakkaani valitsee toisen
Ja jättää minut kalliolle odottamaan seuraavaa lauttaa
Vai onko minut tuomittu, tiputtamaan tyyneen mereen
kaikki sydämmeni katkerat helmet
jotka valuvat poskiani pitkin
kunnes oikea helmen poimia
löytää harvinaiset ja kuulaat kyyneleeni luomat helmet
ja pyyhkii ne pois.
tekiä: weather vane angels