Muovatessaan naista, Jumala oli tullut jo kuudenteen ylityöpäiväänsä.
Silloin ilmestyi eräs enkeli paikalle ja kysyi:
"Miksi käytät näin paljon aikaa tähän yhteen?"
Ja Herra vastasi:
"Et ole tainnut nähdä kaikkia niitä erityisominaisuuksia, joita olen asentanut naiseen?"
"Hän kestää pesua. Hänessä on yli 200 taipuisaa taivutettavaa niveltä.
Hän toimii minkälaisella ravinnolla tahansa. Hänellä on vartalo, joka voi syöttää ja hoitaa neljääkin lasta samanaikaisesti.
Hänen suudelmansa lääkitsee kaiken polven pienestä naarmusta särkyneeseen sydämeen.
Ja kaiken tämän hän pystyy tekemään vain kahdella kädellä."
Enkeli ihmetteli kaikkia näitä ominaisuuksia,
“Vain kahdella kädellä?....Mahdotonta! Ja tämäkö on vain perusmalli?
Liikaa työtä yhdelle päivälle... Odota huomiseen ja tee hänet valmiiksi sitten.“
En tee, vastusti Herra,
"Olen niin lähellä saada valmiiksi nämä sydämeni suosikkiominaisuudet.
Hän parantaa itse sairautensa, ja pystyy työskentelemään 18 tuntia päivässä."
Enkeli tuli lähemmäs ja kosketti naista.
“Olet tehnyt hänet pehmeäksi, Herra?”
“Hän on pehmeä”, sanoi Jumala, mutta olen tehnyt hänet myös vahvaksi. Et voisi uskoakaan mitä hän kestää ja mistä hän selviää .
“Osaako hän ajatella?” kysyi enkeli.
Jumala vastasi:
“Ei ainoastaan ajatella, vaan myös pohtia ja sovitella”
Enkeli kiinnitti huomion johonkin, ojensi kätensä, ja hipaisi naisen poskea... “Herra, tämä malli taitaa vuotaa”
“Minähän sanoin laittaneeni häneen
paljon ominaisuuksia.
Se ei ole vuoto... Se on kyynel”,
oikaisi Herra enkeliä.
“Mitä tarkoitusta varten se on?” kysyi enkeli.
Jumala sanoi:
“Kyyneleet ovat hänen keinonsa ilmaista itseään, ilmaista suruaan, rakkauttaan, hellyyttään, yksinäisyyttään, intohimoaan ja ylpeyttään.”
Tämä teki enkeliin suuren vaikutuksen;
“Olet nero, Herra. Olet ajatellut kaikkea.
Nainen on todellakin ilmiömäinen!”
Tietenkin, sehän on nainen!
Naisilla on lujuutta, joka ihmetyttää miehiä.
He kestävät katastrofeja ja selviävät raskaista taakoista.
Silti heillä on iloa, rakkautta ja herkkyyttä.
He hymyilevät huutaessaan, laulavat itkiessään. Itkevät ollessaan onnellisia ja hymyilevät jännittäessään.
He taistelevat sen puolesta, mihin uskovat.
He seisovat vääryyttä vastaan.
He eivät hyväksy sanaa “ei”, ennen kuin ovat vakuuttuneita ettei muita ratkaisuja ole.
He antavat itsestään perheensä hyväksi.
He saattavat lääkäriä pelkäävän ystävättärensä lääkäriin.
He rakastavat ilman ehtoja.
He itkevät lapsen avatessa silmänsä ja iloitsevat
ystävänsä onnesta.
He ilostuvat kuullessaan lapsen syntymästä tai häistä.
Heidän sydämensä murtuu ystävättären kuollessa.
He kärsivät ystäviensä murheiden mukana, ja ovat vahvoja vielä silloinkin, kun eivät uskoisi enää jaksavansa.
He tietävät, että suukko tai halaus parantaa särkyneen sydämen.
Mutta, naisessa on silti yksi vika!
Hän unohtaa...
oman arvonsa.