Kihlat on avioliittolupaus toisin ku jotkut teinit ajattelee asiasta... kihlat on lupaus pitää toisesta huolta vielä monta vuotta tästä eteenpäin. olla tukena, luottaa ja piristää toista silloin kun sitä eniten tarvitsee (ja välillä muutenkin ;)). tunne joka valtaa sut aivan kokonaan. hymy joka ei lopu. Kihlaus naisen kanssa jota rakastaa yhtä paljon ku kermaa kahvissa (ilmankin pärjäis mut ei se maistuis läheskään niin hyvälle... tai sitte te voitte ohittaa tän vertauksen suosiolla.)
Nyt näinä kummallisina aikoina on sitten käynyt niin että minä, Antti, päätin pyytää minun rakastani, Johannaa, kanssani kihloihin, suunnistaa kohti tuntematonta minun kanssani yhdessä eteenpäin, ja rakastaaksemme toisiamme tuli mitä ikinä kurjaa tai hyvää vastaan...
tähänkään ikään mennessä en ole aikasemmin kenenkään kanssa ollut kihloissa koska hirveen hyviä ehdokkaita siihen ei ole todellakaan ollut. suhteetkin on venyneet 3 vuodenkin paremmalle puolelle... mutta ei... pitäisi olla vielä äiti-ehdokkuuttakin siellä pinnan alla.. mutta ei aikaisemmin.. nyt vasta nää kaikki mun haaveet ja toiveet tuli toteen, olen onnellisin mies päällä maan...
enskuun alussa me matkustetaan Bosniaan, siellä mä sitten ehkä pidän vähän virallisemman seremonian vuoren päällä auringonlaskussa piknik viltin päällä... ;)
olen rengastettu mies, ja onnellinenkin vielä :D