IRC-Galleria

Kyllä vain. Manen piti mennä isälleen tänään, vaikka olikin viime viikonlopunkin siellä. Tulee muutaman viikon tauko meinaan lapsen ja isän näkemiselle kun me mennään Karkkilaan jouluksi ja herra lähtee pohjoiseen sukuloimaan ja tulee takaisin vasta uudenvuoden jälkeen.

Sovittiin, että hän tulee hakemaan Maunon 11-12 aikoihin. Siinä sitten pakkasin kamat valmiiksi klo: 11 mennessä ja aloin odottamaan soittoa. 11.59 soi puhelin.

Herra: "Laitahan poika valmiiks"
Minä: "On kuule ollut valmis jo tunnin verran"
Herra: "Juu kun mulla oli vähän kyyti ongelmia. En ite uskalla ajaa vielä"
Minä: "Ootko kännis?"
Herra: "Vähäsen vielä, meni meinaa eilen vähän myöhempään"
Minä: "Ei Mane sitten tule sinne. En mä anna sitä känniselle."
Herra: "Jaa. No tuun hakee sen sitten ku oon selvä"
Minä: "Älä vaivaudu" *Luuri korvaan*

*Huokaus*

Tämmöistä sitten. Noh, oikeastaan mä niin tiesin tän.
En tajua kun toiset luulevat lasten olevan elinkautinen PAKKO.
Ei mulle ainakaan. Mulle on onni, että saa nähdä kun se kasvaa.
Rakastun miljoona kertaa päivässä kun se kirppu hymyilee ja
nauraa ihan tikahtuakseen onnesta.
Mä en sitä pitänyt sen takia, että JOUDUN olemaan sen kanssa, vaan
siksi, että RAKASTAN sitä. Jos se tämän herran mielestä on PAKKO
olla pojan kanssa kerran kahdessa viikossa niin huh huh...

Luulis, että isä lastansa HALUAISI nähdä EDES kerran kahdessa viikos...
Niinhän sitä luulis...

*Syvä huokaus*

~YoOdi~