Kristian Meurman – Kaikki On Niin Jees
Lapsi katsoo isäänsä silmiin kostunein, pyytää isi älä lyö.
On 6 vuotias jo nähnyt maailmaa, rujon puolen ainakin.
Työttömyys on kai isän syy, miksi aina harmittaa.
Vaan jos pullon joskus juomatta jättäisi, olis varmaan vielä koti yhteinen.
Mutta baariinhan se tie vie, siellä tunteet turruttaa.
Se henkilö jota ei enää edes mieheksi kutsuta.
Päiväkodissa on täti turvallinen, hän joskus lapselta kyselee.
Mistä sait nuo kamalat mustelmat? Kai kaaduin portaissa.
Mutta eihän siinä rivitalossa ees portaita olekaan, turvallisuudesta puhumattakaan.
Näin me katselemme, rakkauden turmelemme.
Vaikka kaikki on niin jees.
Hiljaisina näemme, emme sydämelämme.
Koska kaikki on niin jees.
Maistuu huikka pian ohitettuaan lapsen iän, on faija kuopattu aikoinaan.
Ruvet arpeutuneet ulkopuolelta nää ei, vaan sisältä pyrkii johtamaan.
Sillä sielun verenvuotoa ei saatu loppumaan, näin lapsi oppii tappamaan.
Näin me katselemme, rakkauden turmelemme.
Vaikka kaikki on niin jees.
Hiljaisina näemme, emme sydämelämme.
Koska kaikki on niin jees.
Sillä sielun verenvuotoa ei saatu loppumaan, näin lapsi oppii tappamaan.
Näin me katselemme, rakkauden turmelemme.
Vaikka kaikki on niin jees.
Hiljaisina näemme, emme sydämelämme.
Koska kaikki on niin jees.
Näin me katselemme, rakkauden turmelemme.
Vaikka kaikki on niin jees.
Hiljaisina näemme, emme sydämelämme.
Koska kaikki on niin jees.