IRC-Galleria

Mä en tiedä miks must tuntuu näin
Mun on vaan pakko päästä pois
Jonnekkin missä aurinko yhä paistaa
Enkä siedä kun ne koittaa hallita kaikkee mitä mä teen
Siksi pakkaan laukut ja kauas kaikesta pois meen

Kun jälleen pöytäs puhdistat ja alkuun siirrät nappulas,
Helpompaa on kelluu vaan ja antaa virran kuljettaa.
Antaa sen tuudittaa ja nukahtaa, ei taistella vastaan

Posket punottaa, alkaa janottaa
ajantajun kadottaa, kun koettaa ottaa
tilanteen haltuun, kun humalluttaa

tyttö tuo, tyttö tuo
drinkkiään juo
unohtaa kaiken, kun beattiin sukeltaa
katseen luo, katseen luo
silmäilee nuo, joiden sekaan vaeltaa

Ei sitä osaa pelkää, tässä elämässä
hetkessä kaikki voi muuttuu
Ei sitä osaa varoo, vahvalla pohjallaki
hetkessä kaikki voi kaatuu

Siellä ne kyyhötti etsimässä voimaa toisistaan
Kaks pientä lasta, maailmasta peloissaan
Möröt sänkyjen alla, pysy niistä kaukana
vaik pimeys vaanimassa alati huoneen nurkissa
Toinen paikoillaan, toisen vuoro pitää vahtia
Jos ne ois erossa, ne ois sahattu ja kahtia
Piti toisiaan kädestä, ettei toinen katoaisi
Jos päästi hetkeks irti, niin heti pimeys sen nieli

Yks oli pieni, ne oli kahdestaan suurempii
eikä ne tarvinnu kummempii unelmii
Se yks hetki, ja pedot pysy kaukana,
jotka etti rakkautta mut ei tainnut sitä tajuta
Sylikkäin eteni ulos, varjot seurasi,
jotka yritti varastaa, toisen niistä seurakseen
Katso ikkunasta sisään, ihmisiä valossa
ne tarvitsi vaan toisiaan ja pimeys pysy poissa

Me kaikki tarvitaan onnellisii loppuja
Me kaikki halutaan joskus unelmoida
Me kaikki tarvitaan edes vähän rakkautta
Me kaikki halutaan, et pedot pysyy poissa

Joskus kun katoin yöl ulos, meitsi ei nähny ku tähdet,
mut nykyään toivon et katon sinne jonku tähden.