Varautukaa pitkään tarinaan.
Paljon on kerrottavaa.
Liikaa varmasti kerron.
Ja paljon jää varmasti kertomatta.
Mutta tulevaisuudessa kuvat ja videot täyttävät jäljelle jääneitä mustia aukkoja.
Abiristely 2009, Suomi, VR&Matkahuolto
Risteilyisäntänänne toimi Anzguliini.
Ja risteilyemäntänänne Lilja.
13.-14.2.2009 YLIVIESKA
Matkamme alkoi varsin letkein tunnelmin erillisessä hytissämme. Meno oli enemmän kuin raisua ja kanssamatkustajamme varmasti olivat onnellisia, että täytimme hytin jokaisen kuusi paikkaa. Hommahan lähti hyvin käyntiin jo sillä, että Jenna antoi konnarille aivan väärän lipun leimattavaksi. Noin kuuden tunnin junamatka meni kirjan tekstejä keksiessä (-NIIN(meelis) VISSIIN!) ja pohtiessa suklaapusujen syömisen syvintä olemusta. Epäilen vahvasti että muutamat kansalaisista olivat saattaneet aloittaa maistelun jo hieman etukäteen.
Junamatkasta ei sen enempää. Siitä kun ei enää kovin selkeitä mielikuvia ole. Ylivieskaan päästyämme koimme lievää kulttuurishokkia. Kaikki oli kovin pientä. Jopa rakkaaseen kotikaupunkiimme verrattuna. Kiitos Jennan hyvien suuntavaistojen löysimme Viihderavintola Mustanlesken suhteellisen pian. Matkalla havaitsimme myös erään linja-auton, joka harhaili sen verran tutun oloisesti, että päättelimme kyydissä olevan eräitä tuttuja miehiä. Ja myöhemmin kävikin ilmi, että oletuksemme oli ollut täysin oikea.
Päädyimme sitten sisälle baaritiskille ja havaitsimme Teron olevan jo paikalla. Saimmekin sitten jo alkuillasta ihan privaatin roudausesityksen, joka olikin varsinainen taidonnäytös, sillä tilaa ei kaikille peleille ja vempeleille paljoa ollut. Ja tutustuimme myös jukeboxin villiin tarjontaan. Paikalliset olivat erittäin mukavia, ja baarissakin oli ihan pöytiintarjoilu. Meille. Saattoi se toki johtua siitäkin, että kyseinen kuppila oltiin sulkemassa muutamaksi tunniksi.
Päädyimmekin alkuillaksi sitten läheiseen Koti Pizzaan ja harrastimme porrastettua tilausta. Tyydytettyä nälkämme nappasimme mukaamme myös jotain karvaista ja vaaleanpunaista, joka myöhemmin illalla päätyi Pahan Kyyn kaulaan.
Kellon lähestyessä kymmentä suuntasimme takaisin Mustaanleskeen. Matkalla havaitsimme ylivieskalaisten harrastavan pillurallin ajelua jonossa. Sisälle pääsimme varsin vikkelään ja lasitkin löysivät kätösiimme pikaisesti. Siinä se ilta sitten kului. Tanssijalka vipatti, mutta eihän kansalaisista ollut tanssiseuraksi vielä siihen aikaan illasta.
Baarin pienen koon ansiosta...tai syystä, miten sen nyt kukin itse haluaa ilmaista, keikalla oli varsin tiivis tunnelma. Niinkin tiivis, että joidenkin kielet eksyivät toisten suuhun ja kädet reisille. Mutta minkäs sille voi. Tunnelma oli tosiaan katossa (johon ei kovin montaa senttiä ollut matkaa), vaikka Herra Levylaulajan viiksi- ja partakasvusto kansalaisia järkyttikin.
Keikan jälkeen oli tarkoitus antaa Herra Kitarasankarille syntymäpäivälahja, mutta jotenkin jumituimme tanssilattialle ja roudarien juttusille. Ja jotenkin onnistuin saamaan jopa Arskan tanssimaan Pinkin tahtiin. Myöhemmin. Ei vielä, Myöhemmin. Kohta. NYT! ...ooksä ihan varma tästä?
Illasta olisi myös paljon muuta kerrottavaa, mutta jätetään nyt kertomatta, kun tiivistystaitoni ovat rajoittuneet. Muutaman mutkan kautta päädyimme Ylivieskan rautatieasemalle, joka yllättäen olikin auki. Siellä sitten torkuttiin muutama tunti junaa odotellessa.
14.-15.2.2009 KAUSTINEN
Pendolino kiidätti kansalaiset klo 06:20 aamulla Kokkolaan, josta matkustimme linja-auton kyydittäminä Kaustisiin. Vai miten se nyt taipuu. Ei osaa. Kaustisissa(tai mikä lie onkaan) suunnistimme heti Kansanlääkintälaitokselle (terveyshotelli), jossa meillä oli määrä olla varattuna kolme kahden hengen huonetta. Pienen kiertoreitin kautta löysimme hotellille ja huoneisiimme ja jopa sänkyihin. Huoneessa nro 215 nukkumaan päästiin klo 09:30 aamulla. Herätyskello soi 14.30, ja aamusuihkun jälkeen siirryimme tutustumaan HalpaHallin tarjontaan ja, Teron sanoja lainaten, kävimme lisääntymässä linja-autoasemalla. Tuloksena oli Salla-ystäväisemme. Syömisen ja varsin leppoisien alottelujen jälkeen siirryimme Ravintola Konstaan, ja juuri sopivasti.
Herra Rakkaus todisti päänsä sisäisen tyhjiön olemassa olon. Alkuilta sujuikin varsin leppoisissa merkeissä (raiskaan sanaa leppoisa). Tarjottuani Julsulle ystävänpäivävadelmashotin ilmestyivät ystävämme Tero, Arska ja Mika baaritiskille. Keskustelu oli varsin...mielenkiintoinen. Aiheina muunmuassa mikkiständi, johon tarvitaan patterit, Arskan tanssihistoria (sisältää kaksi kertaa, joista toinen todistettiin edellisenä yönä) ja Mikan uusi elämäntyyli (joka kusi heti alkuunsa kiitos juomiemme). Saimme myös tietää mitä tarkoittaa ihmisjuomat. Ja olin saada bändialennusta juomistani, kiitos roudarien seuran. Siirryttyämme takaisin lavan tuntumaan sain nähdä minua varten kehitetyn, varsin villin tanssin à la Sanna ja Anniina.
Keikka alkoi jälleen lähes ajallaan. Roudarit kyllä olivat valmiina ajoissa lupaustensa mukaisesti, mutta tietysti tähtiesiintyjät olivat jumittuneet ajelemaan pillurallia bussillaan. Keikalla sitten sattui ja tapahtui. Oli niin villi meno, että mun ja Anniinan vyöt lähti kesken keikan. Ja Anniina kyseinen vyö lähti seilaamaan lavalle. Herra Levylaulajan kengät lähtivät kesken keikan ja hemaisevat varpaat järkyttivät kansalaisia.
Keikan jälkeen istuimme muutaman lasillisen verran Konstassa, mutta päätimme kuitenkin lähteä lopulta kohti hotelliamme. Haettuamme juominkimme ja tavaramme Anniinan, Jennan ja Sallan muurahaisien (hah lol muurahaisien! edit: muurahaisten) valtaamasta huoneesta päädyimme Sannan kanssa pitämään omat jatkot huoneessamme sipsien, viinaksien ja yöchatin kanssa. Ystävänpäivächatit voivat olla varsin hupaisia. Ystävä on kuin pippeli, vaikka sitä ei aina näe, se on kokoajan mielessä. Viiden maissa taisimme päästä nukkumaan. Väsyneinä mutta pirun tyytyväisinä.
15.2.2009 PALUUPÄIVÄ
Aamu oli...mielenkiintoinen. Krapulaa en koskaan pode. Mutta lievästi olin jäässä. Tai vielä humalatilassa. Ei voi tietää. Olo oli kuin pienessä pöhnässä. Ja huoneessa haisi dippi. Ja vessassa haisi viina. Ja Sannan dödö haisi Arskalta. Säälin siivoojaa. Ja kiitos aamutelevision luonnonpelastusohjelmien, jouduin toteamaan kuluttaneeni reissuun enemmän rahaa kuin mitä afrikkalaisen ihmisen vuositulot ovat. Rahat saattoivat mennä nesteenä alas.
Huoneet onnistuimme luovuttaman ajallaan. Ja seuraavat kolmisen tuntia vietimme Rollsissa harrastaen jälleen porrastettua tilaamista. Päästin myöskin luovuuteni valloillee. Tästä todennäköisesti kuvamateriaalia myöhemmin. Samoin Sannan runosuoni alkoi sykkiä. Viimeisiksi hetkiksi siirryimme Matkahuollon viereiselle Teboilille.
Lopulta, noin kello 16.00, bussimme lähti suunnistamaan kohti etelää. Matka oli levoton. Harrastimme muunmuassa biisienselitystä. Sannan vihjeet olivat...tulkinnanvaraisia. Saatoin myös viljellä ruskeita viinirypäleitäni. Ja kansalaiset meinasivat kutittaa mut hengiltä (tästä ikäväkyllä on kuvamateriaalia). Suunnittelimme myös omien festarien perustamista Sannan mökille. Riihimäen liittymän pysäkin paikkeilla kävi ilmi että kuski oli tarkkaillut matkan aikana muunmuassa Julian ruusua, ja mitä ilmeisimmin meidän muitakin touhuja.
Koko reissun päätteeksi Julsu ei saanut meidän auton ovea kiinni koska olimme ylämäessä. Ja viedessämme Julsua ja Sannaa kotiin iskä vähän veti mutkia suoriksi ja auton peräkin saattoi hieman ottaa muutamia luisteluaskeleita.
Mutta nyt täytyis päästä nukkumaan. Aamulla pitäis selvitä Sannan kanssa lenkille.
Kuvamateriaalia todellakin ilmestyy jossain vaiheessa. Ainakin Ylivieskan parkettienpartaveitsestä, jonka tunnemme Arskanakin. Ja ikävä kyllä erinäiset tahot uhkasivat julkaista muutaman videopläjäyksenkin.
Aina saa kärsiä ja hävetä :DD
Voi ei oon ihan varma, että unohin jotain tosi olennaista tästä stoorista.
No ehkä joku muu muistaa lisää kaikkea (jotkut taasen tuskin muistaa tätäkään vähää krhm).
Täytynee sitten linkkailla tänne vaikka Sannan ja Anniinan tarinoinnit joskus.
MUTTA.
Mä en selviä kesään asti ilman keikkoja.
En vaan selviä.
Ja kesälläkin on vaan festareita.
Haluan baarikeikkoja.
Näissä tunnelmissa totean HeiHei.
EDIT//
mitä tänään opin. ÄLÄ KOSKAAN KIRJOTA YÖLLÄ MITÄÄN.
tää teksti vilisee asia- ja kirjotusvirheitä! kiitos sannalle huomautuksista. :'''DD
hotellihuone tosiaan oli 415 eikä 215.
älkääkä välittäkö yhdyssanavirheistä!
ja sit siel oli viel jotain tosi hämärää mut en nyt enää muista.
uaaah saan päänsärkyä ko luen tätä tekstiä :'))
sannaa lainaten, mitä piriä oon vetäny?? xD
tosiaan se juna ei lähtenny 06:20 :''D tai sit oon menny eri junalla.