IRC-Galleria

Nyt, kun uusi lukuvuosi iltalukiossa alkaa maanantaina, olen taas alkanut miettiä tuota kysymystä. Tuntuu, että minun olisi pitänyt päästä elämässä pidemmälle, etten ole tarpeeksi hyvä ihminen, kun en ole pystynyt suoriutumaan sellaisesta, mistä kaikki muut tuntuvat suoriutuvan helposti.
Tällaisina hetkinä, kun yritän kehittää oikein kunnon morkkista, on todella ärsyttävää olla filosofi. En voi vain yksinkertaisesti tuntea oloani kurjaksi, vaan minun on oikein ajateltava asiaa, mikä kutsuu heti paikalle mielikuvitusystäväni.

Tässä asiassa paikalle tulee Jeesus, joka toteaa: That's you know, the meaning of life stuff. Vain, jos elämällä on jokin tarkoitus, jos on jokin elämää suurempi totuus, jota voisi käyttää mittaamaan sekä yksilön että yleisesti elämän hyödyllisyyttä: onko sellaista olemassa?
Minä vastaan: On. Muistathan "Katsokaa taivaan lintuja..."?
J: Ah... Terävä huomio, mutta miten iltalukio liittyy siihen? Eikö se liity ennemmin työttömyyteesi kuin opiskeluusi?
Kummieno83: Tietenkin se liittyy työttömyyteeni!! Mutta opiskeluni liittyy työttömyyteeni. Eikö minun pitäisi olla jo valmistunut lukiosta ja ylempienkin oppiasteiden kouluista ja olla töissä valitsemallani alalla?
J: Valitsemallasi alalla? Mikä vittu sitten on valitsemasi ala? Oletko sinä valinnut jonkin alan?
K: ... Niin, no joo, en oikeastaan. On niin paljon asioita, joita haluaisin olla, mutten ole tarpeeksi fiksu tai muutenkaan etevä ollakseni niitä asioita.
J: Mitäköhän asioita tarkoitat; noin niin kuin täsmällisesti?
K: Öh... Oikeastaan asioita, joita opiskellaan ammatikoulussa, esimerkiksi puuseppä olisi kiva olla, tai kokki tai sähköasentaja tai mekaanikko; tiedäthän, jotain tärkeää. Mutten ole tarpeeksi etevä missään noista asioista, jotta voisin tehdä niistä itselleni ammatin.
J: Okei. Oletko sinä etevä jossain?
K: No, epäilen olevani etevä filosofiassa tai teologiassa.
J: Epäilet, eli et usko olevasi, muttet ajattele sen olevan mahdotonta; niinkö?
K: Niin.
J: Okei. Leikitäänpä, että sinä olet maailman kaikkien aikojen etevin filosofi...
K: No joo, se vasta onkin erittäin epäiltävä ajatus!
J: Miksi?
K: No, jos minä olisin mitenkään etevä filosofi, eikö siitä olisi jotain todisteita? Jos minä olisin etevä filosofi, minunhan olisi pitänyt vähintäänkin valmistua yliopistosta tässä vaiheessa, eikö niin?
J: Voi olla, mutta leikitään kuitenkin, että olet maailman kaikkien aikojen etevin filosofi, sopiiko?
K: No okei, leikitään sitten niin.
J: Okei. Jos sinä olisit maailman kaikkien aikojen etevin filosofi juuri nytkin, kun kirjoitat tätä tekstiä, mitä sinun pitäisi tehdä?
K: Eli, jos olisin maailman kaikkien aikojen etevin filosofi, joka kirjoittaa nytkin tätä tekstiä ja aloittaa uuden lukuvuoden iltalukiossa maanantaina, mitä minun pitäisi tehdä; sitäkö sinä kysyt? Mitä sinä täsmällisesti kysyt?
J: Täsmällisesti: jos sinä olisit maailman kaikkien aikojen etevin filosofi, olisiko sinun pakko opiskella ylioppilaaksi ja mennä yliopistoon opiskelemaan filosofiaa? Voisitko sinä tehdä jotain muuta? Esimerkiksi lopettaa lukio-opintosi ja hankkia töitä vaikka siivoajana?
K: Jos olisin kaikkien aikojen etevin filosofi, minun ei tietenkään olisi mitenkään välttämätöntä opiskella filosofiaa, koska olisin siinä jo etevämpi kuin kukaan koskaan. Voisin tosiaankin lopettaa opiskelun ja hankkia töitä, vaikka töiden saaminen kaltaiselleni, jolla ei ole ammattitutkintoa, ylioppilastodistusta, lukion päättötodistusta tai edes ajokorttia, on erittäin vaikeaa.
Voisin hyvinkin tehdä jotain siivoajan työtä tai vastaavaa, jonka voisin ehkä saadakin, ja tyytyä harjoittamaan filosofiaani, jos tämä on sitä, tällä tavalla internetissä. Jonkin manuaalisen työn tekeminen olisi tietenkin erittäin tyydyttävää, koska näkisin työni jäljen aina välittömästi, ja maailman kaikkien aikojen etevimpänä filosofina ymmärtäisin täsmällisesti, kuinka tärkeää työni, mikä lie olisikaan, on yhteiskunnan kannalta. Mutten ole maailman kaikkien aikojen etevin filosofi. En ole välttämättä edes ollenkaan etevä filosofi, koska...
J: jos olisit, olisi siitä todisteena jotain saavutuksia sillä alalla: joo, muistan kyllä tuon argumentin.
K: Aivan.
J: Okei. Okei. Sinä et siis oikeasti ole kaikkien aikojen etevin filosofi, mutta voisitko sinä oikeasti lopettaa lukion, hankkia jotain työtä, jota voisit saada, ja tyytyä kirjoittamaan tällaisia tekstejä tänne Irc-galleriaan tai muualle internettiin?
K: ... Voisin. Koska ymmärtäisin, ainakin niin hyvin kuin minä nyt voin ymmärtää mitään, oikeasti minkä tahansa tekemäni työn merkityksen itselleni ja yhteiskunnalle.
J: Mikset sitten tee niin? Alkaa meinaan vahvasti vaikutta siltä, että sinua ahdistaa enemmän työttömyytessi kuin se, että opiskelet lukiossa.
K: Koska en ole maailman kaikkien aikojen etevin filosofi, haluan edes jotenkin pätevöityä filosofiassa, mikä on mahdollista opiskelemalla filosofiaa yliopistossa, mikä on mahdollista ylioppilaalle.
J: Okei. Sinä valmistut ylioppilaaksi, mikä näillä näkymin tapahtuu siis syksyllä 2009, eikö niin?
K: Niin toivon ainakin.
J: Eli sinä sitten valmistut ylioppilaaksi ja menet yliopistoon opiskelemaan filosofiaa...
K: Jos pääsen.
J: Niin, jos pääset opiskelemaan filosofiaa, mitä varten opiskelisit? Mitä siis tekisit, jos valmistuisit yliopistosta? Mihin ammattiin tähtäisit?
K: Hmm.. No, kuten mainitsin, epäilen olevani etevä myös teologiassa (etevämpi kuin filosofiassa), joten toivoisin ehkä valmistuvani papiksi. Haluaisin kyllä myös opettaa filosofiaa lukiossa. Tai voisin kirjoittaa jotain kirjoja; sinähän tiedätkin "Joukon ja Mirjamin tarina":n?
J: Tiedän :-)
K: Tietenkin olisi hienoa tehdä kaikkia noista asioista, koska ne eivät kuitenkaan ole toisensa pois sulkevia; ainakaan sen työkkärin tätin mukaan.
J: Hmm... Noiden asioiden tekeminenkö pätevöittää sinut filosofiassa? Mitä filosofia on, jotta nuo asiat pätevöittäisivät sinut siinä?
K: Niinno, eiväthän nuo asiat varsinaisesti pätevöitä minua filosofiassa, vaan ne olisivat saavutuksia, joihin pääseminen olisi mahdollista vain etevälle filosofille, joten niihin pääseminen osoittaisi, että olen etevä filosofi. Sillä tavalla nuo asiat pätevöittäisivät minut.
J: Onko noiden asioiden haluaminen sen takia, että ne pätevöittävät sinut filosofina, niiden asioiden kannalta pätevä syy haluta niitä?
K: Ei tietenkään, mutten minä haluakaan niitä sen takia. Jos minä olisin etevä filosofi, minä pystyisin niihin asioihin, jonka takia toivoisin olevani etevä filosofi.
J: Sinä siis haluaisit noita asioita vilpittömästi, koska haluaisit tehdä niitä, ja toivoisit olevasi etevä filosofi, koska silloin osaisit tehdä noita asioita; niinkö?
K: Aivan niin.
J: Miten filosofia sitten antaisi sinulle taidon näihin asioihin? Mitä filosofia on?
K: Filosofia on harjoitus, jota voisi kutsua suomenkielellä tie-tämiseksi. Filosofia tai tie-täminen on aivan samanlainen harjoitus kuin etunojapunnerrukset, juokseminen tai mikä tahansa muu harjoitus, joka kehittää kuntoa. Tie-täminen kehittää ihmisen kykyä ymmärtää, eli viisautta.
Tie-tämällä kehitetään viisautta, koska harjoittaja (filosofi / tie-täjä) ei pidä omaa viisauttaan riittävänä. Tie-täminen liittyy tie-toon, joka on perusteltu to-si uskomus. Mitkä tahansa perustelut muodostavat ajatusten tien, joka saattaa olla to-tinen tai epätotinen. To-tinen ajatusten tie saa totuudelta ensimmäisen tavun viimeiseksi tavukseen ja on siten tie-to. Tie-täminen on sananmukaisesti ajatusten teiden kulkemista ja tuntemista.
Kun tietäjä / filosofi, tietää monia ajatusten teitä, hän alkaa hahmottamaan näiden teiden muodostamaa verkostoa tai ym-päristöä, eli hän alkaa ym-märtää asioita ja ajatuksia.
Viisaus, eli kyky ymmärtää, mahdollistaa vaivattoman navigoimisen ajatuksen teiden mudostamassa ympäristössä, muiden ihmisten opastamisen siinä ympäristössä ja tiedon erottamisen muunlaisista teistä.
J: Etevä filosofi olisi siis viisas, ja maailman kaikkien aikojen etevin filosofi olisi maailman kaikkien aikojen viisain. Sinä epäilet olevasi etevä filosofi, eli sinä epäilet olevasi viisas, eli et usko olevasi viisas, muttet ajattele sen olevan mahdotonta.
K: Niinno. Ei ole mitään todisteita siitä, että olisin viisas, mutta siitä, etten ole, on: jos olisin viisas, enhän olisi 25 vuotias työtön iltalukiolainen?
J: Etkö; mikset olisi?
K: Jos todella olisin viisas, olisin tehnyt parempia valintoja, olisin elänyt tehokkaammin, koska olisin ymmärtänyt, miten se tehdään.
J: Parempia valintoja, elänyt tehokkaammin: that's you know, the meaning of life stuff, kuten sanoin jo aiemmin. Elämän tehokkuutta voisi mitata, jos sillä olisi tarkoitus. Jos me mittaamme elämää katsomalla taivaan lintuja, sinun suurin puutteesi on työttömyytesi. Oletko sinä valinnut työttömyytesi?
K: Tietenkin olen, koska olen työtön. Jos olisin tehnyt parempia valintoja, en olisi nyt työtön enkä varmaan iltalukiolainenkaan, vaan olisin jo valmistunut yliopistosta ja tekisin töitä pappina, lukion filosofian opettajana, kirjailijana tai kaikkina kolmena.
Albus Percival Wulfric Brian Dumbledore: Heh heh... Sinun mukaasi viisaus siis on kyky, joka tosiaan määrittää millainen on ihminen, jolla se on, koska viisaus on kyky, joka ohjaa ihmisen valintoja; niinkö?
K: Kyllä: viisas tekee hyviä valintoja, viisaampi tekee parempia valintoja ja viisain parhaimpia valintoja.
Luontoäiti: Eli ihmiset ovat siis hyviä, parempia ja parhaimpia. Ovatko ihmiset myös huonoja, huonompia ja huonoimpia; vai ovatko ihmiset vain erilaisia?
K: Ah... Anteeksi. Olet aivan oikeassa (tietenkin): ihmiset ovat vain erilaisia, ja viisaus on kyky ymmärtää erilaisia asioita ja ajatuksia. Kiitos muistutuksesta.
L: Eli, jos olisit viisas, ymmärtäisit täsmälleen millainen olet oikeasti, ilman mitään asteikkoa, jolla mitataan, kuinka hyvin olet suoriutunut elämästä.
D: Koska elämästähän suoriudutaan kuolemalla.
K: Niin varmaankin.
L: Millainen sinä siis olet?
K: En tiedä: en varmaankaan kovin viisas siis.
D: Hmm... Sinähän kuitenkin rakastat?
K: Niin, mutta rakkaus ei välttämättä ole suoranaisesti viisautta.
J: Eikö; miksei?
K: No, se, että minä tahdon kaikkien olevien ja kaiken olevan olevan olemassa ja olevan sellaisia kuin ovat ilman, että edes tiedän olevan tai millaisia ovat, ei selvästikään tarkoita, että ymmärrän asioita.
Sokrates: Mutta, onko viisaus kyky ymmärtää vai se kokemus, ettei oma viisaus ole riittävä?
K: En tiedä viisaudesta, mutta se kokemus on selvästikin varsinainen filosofia.
J: Aivan. Joten rakastaminen saattaa tehdä sinusta etevän filosofin, kun sinä tahdot asioita ilman tietoa niistä asioista. Sinä tahdot lähimmäistesi kuolevan, niin kuin he kuolevat ja silloin, kun he kuolevat. Koska tahdot näitä asioita, joita et täysin ymmärrä, koet, ettei viisautesi ole riittävä ja tiedät asioita kehittääksesi viisauttasi.
K: Ehkä. Ehkä.
J: No, ennen kuin päästän sinut nukkumaan muutamaksi tunniksi, jotta pysyt hereillä ja virkeänä siskontyttäresi ristiäisissä, kun joudut vielä vahtimaan sitä villiä kummipoikaasi, kysyisin yhtä asiaa, jos sopii?
K: Onko tuo se yksi kysymys? Jos on, niin sopii, jos ei, sopii sittenkin.
J: Sinä rakastat siis minua, mutta uskotko sinä, että minä rakastin sinua?
K: No, kuten sanottu, minä rakastan sinua ja tiedän siis, että on mahdollista rakastaa tuhansien vuosien yli ilman, että edes tietää rakastetun olevan olemassa, joten epäilen sinun rakastaneen minua.
Jeesus: Epäilet, eli et usko, muttet ajattele olevan mahdotonta, että rakastin sinua. Et välttämättä ole etevä filosofi, mutta Jekkendaahl on oikeassa: sinä olet ikuinen filosofi.
Kummieno83: Ehkä, ehkä.

Tällainen mielikuvituskeskustelu )-(