Olen ollut väsynyt koko tähänastisen toukokuun. Eilinen meni enemmän tai vähemmän murehtiessa menneitä - lähinnä äitiä. Tämä fiilis iskee keskimäärin kerran kuussa ja ehkäpä nämä juhlapyhät vaikuttavat koska niistä jää helpoiten muistikuvia.
Ja lähenevä kesä tuo mieleeni istuskelun Solstrandin portailla, basilikan kukkiessa ja levittäessä tuoksuaan. Rauhallisen jutustelun pyykkienlaiton lomassa.
Reilu viikko siitä ja kaikki oli repäisty pois. Aivan yhtäkkiä.
Tänään on edelleen raskas mieli. En ehkä halua pakottaa itseäni mihinkään.
Koiranruokaa on pakko käydä ostamassa, unohdin sen eilen kun raahasin kahta jättimäistä ruokakassia kaupasta kotiin. Halla oli kyllä erittäin tyytyväinen kun kuppiin sujautettiin pienen raksumäärän jatkeeksi paistilientä ja lohta - jos kysyisin siltä niin tuskin kävisin papanasäkkiä edes hakemassa ;) Muutoin saan tänään elää joutilaasti. Ehkäpä printtailen vähän tuota tekstimateriaalia, mutta tuntuu ettei ole nyt päätä kirjoittaa mitään. Eilen illalla tuntuivat lauseet vaikeilta muodostaa koska olin ihan toisella planeetalla. En oikein jaksanut kuunnella mitä Laurilla oli sanottavaa.
Soittelin paastosokeritulosten perään ja rimaa hipoen selvittiin ilman jatkotoimenpiteitä. Paastoarvo oli 5,1 kun raja taitaa raskausaikana olla 5,2.
Mokasin aika pahasti torstaina, kun en muistanut että seuraavana aamuna oli moinen verenpäästötilaisuus ja raksuttelin melkein puoli pussia turkinpippureita ennenkuin tajusin että 30min päästä en saa enää syödä tai juoda mitään ;) Muutenkin loppuviikko meni vähän överiksi terveen ruokailun suhteen mutta nyt palataan arkeen ja ajatellaan taas pojan parasta.