Olen taas vaihteeksi ihan totaaliväsynyt.
Arki on raskaampaa kuin muistin ja Jullen uusien taitojen myötä se on muutenkin rankempaa. Jatkuvaa kiipeilyä pöydille, hyllyihin. Vessassakaan ei voi käydä ilman että ottaa pojan mukaan koska hän on hetkessä pahanteossa kun käännän selkäni.
Onneksi helteet todennäköisestä tämän jälkeen helpottavat. Ovat perkeleet vieneet minusta aivan kaiken mehun. Viikonloppuun ei kuitenkaan ole enää kuin huomispäivä. Jos mä saisin edes ihan pikkuisen relata silloin. En tiedä jääkö haaveeksi.