IRC-Galleria

Selailin eesti sporthobus-juttuja netistä ja löysin Giittan kasvattajan valokuva-albumin! Jee!
http://fotoalbum.ee/photos/Christe/sets/

Giittan isä esiintyy albumissa Gernanec ox ja emä albumissa Rikana. Lisäksi Giittalla on täyssisko tai veli viime kesältä ja sen sisko Pyttega esiintyy monissa kuvissa :) Ihanaa!

Hevitutissa on kunnon jouluhulina päällä :) Hieno juttu!
Mutta ilmat eivät suosi. Jos tämä kaikki olisi tullut lumena (jota ei ole tullut hiutalettakaan vaan keli on +5 tienoilla...) niin meillä olisi jo upeat hanget. Vaan paskanmarjat, nytkin satoi koko yön.
Tein aamutallin vasta klo 8 kun ei huvittanut viedä elukoita säkkipimeään kastumaan.
Ja pimeää siellä on nytkin, pojatkin nukkuvat vielä.

Tänään meillä vähenee klaffilaumasta yksi pois. Jasso lähtee uuteen kotiin.
Lauri sai maalattua välihuoneen katon eilen ja nyt seuraavaksi lätkitään panelit seiniin. Uskomaton työvoitto tämäkin :)

Tämä on parhaus!
http://www.youtube.com/watch?v=AugzgP1I-z4&feature=related

Ihan ekaksi: ONNEA MEIJU JA ROKI!
Meiju siksi että sillä on tänään synttärit, Roki siksi että se sai viivakoodin tänään. Ja molemmat siksi että yhteiset omistajanvaihdospaperit lähtivät Hippokselle.

Lauantaina haimme turvapaalin tönöttämään pihalle. Vähän aikaa sain taistella verkon kanssa, mutta hyvältä vaikuttaa. Paali sattui sopivasti peräkärryyn ja tulevaisuutta ajatellen mahtuu toinenkin. Annoimme lisäksi Marinkan kanssa kaikille hepoille tupla-Strongidin.

Tänään sitten tuli Hannu Rantala tunnistamaan varsat. Giittasta tuli ruunikonkimo kuten pitikin ja Roki kuulemma tulee väriltään todennäköisesti syvemmän punaiseksi kuin Elsa. Elsa nyt onkin niin perus Suikkupunainen että ei voi erehtyä suvusta ;)
Varsat käyttäytyivät hienosti ja sirutuskin onnistui pienin ponnisteluin. Roki pysyi hienosti hanskassa.

Nyt näyttäisi siltä että mulla ei ole enää pahemmin stressinaiheita. Joulu saa tulla :)
Lahja-asiatkin ovat hyvällä mallilla, ainoastaan pientä viilaamista on, mutta ei mitään fataalia. Tosin kotihoidontuki onkin melkein käytetty jo - ostin Jullelle talvihaalarin ja maksoin itseni kipeäksi. Se on kyllä Lassie Tec, eli kohtuullisen laadukas ja menee sitten tulevaisuudessa seuraavallekin muksulle. Kun nyt vaan tulisi sellaiset kelit että lasta voisi tuolla ulkona pitää vapaana. Ei oikein viitsi märälle liukkaalle jäätikölle pistää kaatuilemaan. Viikonlopun ihana talvikeli on nyt taas vain muisto...

Vapon suurpaalit ovat saapuneet Agrimarkettiin! Viikonloppuna sitten päästään peräkärryn kanssa hakemaan vihdoin kunnon turvetta.

Heh, kyllä alkaa vähitellen helpottaa kun asiat saa yksi kerrallaan hoidettua.

Lisäksi joululahjaongelma on Laurin kohdalta ratkaistu, mutta siitä en viitsi julkisesti jutella sen enempää. Ties vaikka lukisi täältä ennenaikojaan mitä hankintoja olen tehnyt. Senverran paljastan että ihan halvaksi ei tullut ;)

Sain soitettua viimein Suville Amatsonin asioista :)
Tunnistaja olisi tulossa ennen joulua ja sen jälkeen ruvetaan järjestämään varsalle kuljetusta Raumalta tänne etelämmäksi. Täytyy koittaa saada se johonkin ravireissaajien kyytiin tms, koska menee vähän hankalaksi lähteä hakemaan. On kuitenkin koko päivän reissu, en pysty tekemään sitä jo ihan turvallisuussyistä yksin ja Julius ei varmasti viihdy penkissä kokoaikaa...
Mutta tämä on sitten varmaan vuodenvaihteen asioita enempikin. Katsellaan sitten. Varsa kuitenkin kuulostaisi olevan hyvällä mallilla kaikin puolin. Aasinristi ja siima kuulemma näkyy edelleen. On tummahko ruunikko mutta kyljistä ikäänkuin kulottunut... jännä nähdä sitten kun on niin vaikea kuvitella tuo väri!

Piti tänään hakea kuivikkeita mutta Lauri tuli kotiin töistä vasta aika myöhään (ei päässyt aamulla ylös sängystä) ja sillä oli pää niin kipeä että jouduin käymään kaupassakin yksin.
Great... olen aivan rätti juoksemisesta ja pojan tämänpäiväisistä kiukkukohtauksista.
En tiedä kuuluuko se ikään vai onko takahampaita puhkeamassa, mutta pari veltoksiheittäytymis+huutosessiota jotka näyttivät tulevan aivan tyhjästä.
Äitinä olemisen haasteita... ja rusinatkin on loppu ;)

Varsat on uusintarokotettu (vuoden päästä seuraava tehoste). Selvittiin hengissä vaikka Julius olikin ulkona TODELLA vihainen. Sisääntulon jälkeenkin hän huusi ja huusi, valui lattialle, paiskasi banaanit kädestää. Mikään halittelu tai lelut eivät saaneet häntä rauhoittumaan.
Katsoin parhaaksi pistää pojan nukkumaan ja sillä tiellä on edelleen.

Nyt on yksi stressi taas vähemmän. Seuraavaksi odotetaan tunnistajaa ja venytetään penniä.. ostin uudelle vauvalle ensimmäisen tarvikkeen.. Minimundus merinovillafleecehaalarin. Huhtikuussa on todennäköisesti niin kylmä vielä että kotiutumisvaatteiden kannattaa olla lämpöiset.
Tuo oli vielä tarjouksessakin.. olin katsellut Ruskovillan vaatteita, mutta tämä oli pari kymppiä halvempi. Ymmärtääkseni samaa maailman ihaninta materiaalia kuin rakkaat rinnanlämmittimeni joita ilman olisin ollut vuosi sitten aivan neuvoton.

Varsat muuten rokotettiin molemmat ihan tarhassa, eikä kumpikaan huomannut mitään... Rokikin piikitettiin ilman emän henkistä tukea ja sehän olisi vaan tullut minun ja eläinlääkärin mukaan kun olimme lähdössä tarhasta. Elsa luumuili jossain nurkantakana pettyneenä kun emme olleet sittenkään tuomassa heiniä.

Ihan pakko nopeasti hehkuttaa että Elsa ja Meiju ottivat pari kierrosta laukkaa molempiin suuntiin! Hienosti nousi vaikka en muista koska tammalla olisi askellajia harrastettu selästäkäsin viimeksi :)

Hokit pitivät niin hienosti että jäisestä kökkärekentästä huolimatta tamma liikkui rennommin ja rytmikkäämmin kuin aikoihin. Oikeassa kierroksessa se on vielä aivan tavattoman jäykkä, mutta tekee töitä ja yrittää parhaansa 100% ajasta. Länkkärihommat ja matala muoto sopivat muutenkin erinomaisesti Elsan rakenteelle ja Meiju lämmittelee sen maastakäsin joka kerta ennen varsinaista työskentelyä. Tamma on oikein esimerkillinen oppilas.

Mutta ne laukat! Ooh! Kovaahan siinä mentiin ja mä en meinannut uskaltaa katsoa, mutta kun Vermo-vaihde antoi myöten niin jo askel nousi ja laukka pysyi ihailtavan hyvin yllä. Toisessa kierroksessa ei enää vaadittukaan montaa raviaskelta ja oltiin laukalla. Siitä tulee vielä hyvä - ellei paras!

Roki seisoi polleana emän vieressä käytävällä ja siinä harjattiin ja ja tehtiin jalkojen nostoon harjoittavia juttuja. Meiju taluttakoon varsaansa tästä lähtien itse ;) Saavat totutella nyt toisiinsa vielä lisää. Onhan tämä pikkuori kuitenkin älyttömän helppo ja fiksu tapaus, siitä on helppo aloittaa.

Elsa on kengitetty ja Giitta vuoltu. Kiitos Carita taas kerran.

Ensi viikolla eläinlääkäri antaa uusintarokotteet varsoille ja ottaa Pimusta verikokeet.

Tunnistajan soittoa odottelen kärsimättömänä, lupasi tulla tällä- tai ensiviikolla.

Turvepaalini oli unohtunut Agrmarketin Vapo-kuormasta. Sen kohtalosta saan tietää ensi viikolla.

Amatsoni voi hyvin. Senverran sain nyhdettyä irti, en osoitetta syntymätodistuksen lähettämiselle.. toivottavasti saadaan se ajoissa perille sitten.

Nyt ei sitten tällä erää muuta.
Paiti että 99% varmasti TAMPEREENREISSU 14.-16.12. tänä vuonna. Hotelli on varattu jo.

Noniin. Nyt se vanhuus iski. Minulla on reikä hampaassa.
Ensimmäistä kertaa aikuisiällä joudun korjaukseen.. vielä viime keväänä hehkutin sitä että yhtäkään paikkaa ole minulla suussa. Olisi kannattanut iloita hiljaa vaan, koska tälläkertaa löytyi yksi sekä ihan pieni alku josta ei tiedetä tarviiko sille tehdä mitään.
Lisäksi yhdessä viisaudenhampaassa on reikä ja se hammas on muutenkin sellainen että pitää poistaa, koska on valunut rivistössä alemmaksi - sen vastakappale poistettiin leikkauksella jo vuonna 2000.

Viisureita menen revityttämään vasta vuoden kuluttua, koska päättivät nyt sitten että vihdoin leikataan myös tuo toinenkin alahammas ja se ei tule todennäköisesti olemaan taaskaan mikään helppo operaatio.
Muistelisin silloin aikanaan otetuissa kuvissa että juuret olivat aikalailla samalla tavalla molemmissa alaviisureissa ja sen yhden leikkaus vei 1,5h ja vaati hampaan pilkkomisen. Olin aika lailla naama turvoksissa pari päivää ja vertakin tuli sen ajan. Nyt voi olla samanlainen koettelemus edessä. Ylähampaasta taas en ole huolissani koska se on todennäköisesti piece of cake. Vähän puudutetta ja nyppäävät sitten pois.

Voikohan aikuinen ihminen vielä saada kariestartuntaa? On sitä tullut kuitenkin pussattua aika monenlaista ihmistä elämän aikana ja jos en ollut viime kevääseen mennessä saanut sitä, niin tuskin ehkä sitten nyt puolenkaan vuoden sisään...
Kai nuo reiät ovat vaan vähitellen tulleet limsanjuonnista ja lakritsin syönnistä yms. terveellisistä elämätavoista ;)