IRC-Galleria

Zelex

Zelex

Immortal - truest of the true

Uusimmat blogimerkinnät

Katsaus viimeiseen vuoteenLauantai 15.07.2006 14:01


Viime heinäkuussa olin toipumassa entisen työpaikkani aiheuttamasta stressistä rankan kevään jälkeen. Olin saanut opiskelupaikan ja Spiidi-varsa kasvoi huimaa vauhtia. Meillä oli pihassa ennätysmäärä hevosia: Matleena, Spiidi, Osku, Heta ja vierailevana tähtenä tinker-tamma Liinu. Lisäksi Saku oli laiduntamassa Nummi-Pusulassa.

Kuun lopussa oli Assemblyt. Heitimme herjalla McGurkin kanssa, että sitten kun lapsia hommaa, ne täytyy tehdä niin että ei ole raskaana Assyjen aikaan että pääsee boozemblyille. Sanoin että tähän täytyy pyrkiä vaikka ajankohtaa onkin vaikea päättää.
Tulimme Assyilta kotiin jo lauantaina koska meillä oli hotelli vain kahdeksi päiväksi ja olimme muutenkin jo aika hajalla. Laurilla loppui patterit molempina iltoina ennen aikojaan.

Kun olimme päässeet kotiin, ajoi faija pihaan ja sanoi että äiti on huonona. Se oli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Lähdimme heti Hämeenlinnaan sairaalaan. Seuraavana päivänä äiti kuoli. En muista miten selvittiin seuraavat viikot, mutta nekin on tullut elettyä.

Elokuussa tein kaupat Spiidistä, oli hautajaiset ja sain rauhoittavia joita en kyllä syönyt kuin pari kertaa.

Syyskuussa sain Severi-ruunan joka oli kaikkien toiveitteni täyttymys. Vietimme 25-vuotispäivääni Helsingissä Meijun ja Samun kanssa. En päässyt opiskelemaan koska en sittenkään täyttänyt kriteerejä. Saku sai uuden kodin sieltä mistä Severi oli tullut.

Lokakuussa tein positiivisen raskaustestin jota olinkin kovasti toivonut. Loppuvuoden voinkin enemmän tai vähemmän pahoin.

Joulukuun pimeydessä Severi sairastui ja lopetettiin Yliopistollisessa Eläinsairaalassa vuorokauden kuluttua. Kuljetuskoppi jäi siivoamatta (eipä siellä lantaa ollutkaan kun ähkyssä kaikki jäi suolenmutkaan...) ja loimet perähudlariin. Monena päivänä itkin tullessani autolla kotipihaan eikä tähtipää tullut aidalle vastaan. Jouluaatto oli väsyneen seesteinen.

Tammikuussa nostin leukaa pystyyn ja koitin hymyillä menetysteni läpi.
Vietimme ihanan hotelliviikonlopun Laurin kanssa - yhdessäolon merkeissä.

Helmikuu toi tullessaan kevään tuulahduksen ja Elsa-tamman jonka pelastin teurasautolta. Ensimmäisiä kertoja kahteen kuukauteen alkoi hevoshommat kiinnostaa yhtään.

Huhtikuussa aloiteltiin Hetan kanssa astutusrumbaa. Seuraavat kuukaudet ajeltiinkin hevosten ja spermojen kanssa Lohjan ja Vihdin väliä. Ajoin myös kerran ojaan omaa tyhmyyttäni.

Kesäkuuta oltiin odotettu. Rakas pieni poikamme syntyi päivää ennen laskettua aikaa aamuauringon paistaessa sälekaihtimien lävitse. Jorvissa oli upea henkilökunta ja juhannus vietettiin kotona.

Heinäkuu on puolessavälissä kun kirjoitan tätä. Vuosi 2005 oli kokonaisuudessaan rankka kokemus jo alkuvuoden vastoinkäymisten (eläinsuojelutarkastus, Xenonin lopetus) johdosta ja loppui mitä masentavammin.

Tämä vuosi on kuitenkin ollut ihan toista ja katsomme hyvillä mielin eteenpäin. Tänä vuonna Assyt on elokuussa ja ajattelin käydä yhden siiderin siellä juomassa :)
Minä tein sen minkä pitikin ;) Vaikka boozemblyt tuskin jää kovin pitkäaikaiseksi tapahtumaksi meille tänä vuonna.

Minä omassa persoonassaniPerjantai 14.07.2006 21:36

Olen useampana päivänä saanut Batterya koneeseen ja vanha kunnon Zele nostaa päätään. Tekstiä tulee ja Laurin kanssa on hauskaa lohkeilla länkättämään ja vaahtoamaan turhantärkeää haista-paskaa.

Poika on ilahduttanut minua kovasti seurustelemalla hyväntuulisena ja käyttäytymällä hienosti tämänpäivän kauppareissulla. Tämän päivän itkut voi laskea yhteensä pariinkymmeneen minuuttiin jos pienet kitinät otetaan lukuun ja unikin on maistunut. Niin tosin äitiäkin väsyttää. Väsyttää ihan kauheasti. Yöpumppaukset vaativat verojaan.

Lähipiirissä on hyvää ja huonoa. Iloisia uutisia on sen suhteen että vielä tänä vuonna on pari vauvaa tulossa lisää, ikävää taas oli kuulla että lähisukulainen on vakavasti sairas.
Vuottakaan ei ole siitä kun isäni sylissään kantoi äidin tuhkat Lopen hautausmaan lepoon ja nyt sama petollinen sairaus kummittelee jälleen maisemissa. Vielä on liian aikaista sanoa mikä on ennuste, mutta olemme yhtälailla huolissamme ja surullisia - toiveikkaita kuitenkin.

Vaan sitä tämä elämän kiertokulku on. Toiset syntyy, toiset lähtee.
Itse sanoinkin eilen isälle puhelimessa että elämän suhteen koen että laatu korvaa määrän. It better to burn out than fade away...
Koska lyriikoitten pastettaminen tänne lienee kiellettyä niin:
http://www.azlyrics.com/lyrics/pinkfloyd/wishyouwerehere.html
Wohoo. Kävimme Ikeassa hakemassa "vaipparoskikset", mihin saa heittää käytetyt hoitoliinat ja toiseen likapyykin. Reissu kannatti, koska perinteinen päiväporu jäi melkein kokonaan pois. Poika oli hereille melkein koko reissun autossa, mutta Ikeassa nukahti liinaan. Oli kyllä hänellä suuri harmitus kun jouduin herättelemään ja kaivamaan pois sieltä että sain takaisin turvakaukaloon kun lähdettiin kotiin.

Paluumatkalla onnistuin alkuunsa lepyttelemään vauvaa maidolla, mutta viimeinen puolituntinen meni itkuksi ja kitinäksi. Kotonakin huuto jatkui, mutta vain tasan niin kauan kunnes laskin lapsen kylpyveteen. Siellä itku vähitellen tyrehtyi, ilme muuttui ensin hämmentyneeksi ja sitten aurinkoiseksi. Onnellisuuden saattoi lukea pieniltä kasvoilta kun valelin vettä hänen reissussa hionneelle päälaelleen ja kun hän sai kellutella jalkojaan veden varassa.
Kuivailin pojan, laitoin puhtaan vaipan ylle ja sitten isän kanssa syömään (äiti lähti lypsylle), jonka jälkeen uni onkin maistunut jo viimeiset pari tuntia. Silläaikaa äiti onkin nautiskellut hyvin ansaitun siiderin ja valmistautuu taas illan koitoksiin. Joudun pitälti olemaan yksinäni (ja hoitamaan pumppaukset ja muut samalla) kun tänään kaivetaan piha auki vesiputken kohdalta. Putket eristetään paremmin ensi talvea silmälläpitäen ja samaan monttuun heitetään kaapelia muutenkin. Valvontakamera olisi tarkoitus olla tallilla jo sitten ensi keväänä varsomisia varten.

Onneksi tänään on jo ollut hieman viileämpi päivä, tuntuu että kaikilla on ollut helpompaa. Jopa Halla on tavallista pirteämpi. Vaan mikäs koiran on ollessa kun aamupalaksi saa mansikoita ja jauhelihaa. Eilisen jälkeen se on vaihtanut nukkumapaikkaansa sängyn vierestä jääkaapin eteen kun viimein tajusi että herkkuja voi tulla sieltäkin. Hallallahan on vasta pari päivää ollut pääsy keittiötiloihin kun ollaan remontin jälkiä saatu hieman kasaan joten jääkaappi ei ole sille käsitteenä entisestään tuttu.

HevossäätöäKeskiviikko 12.07.2006 15:16

Ajattelin että oltaisi haettu Matleena sunnuntaina kotiinpäin. Muttamutta... selvisi ettei Tian laitumen vuokraaja haluakaan sinne ylimääräisiä hevosia.
Olkoon tamma nyt ainakin sitten tuohon 24. päivään jolloin Elsa ultrataan.

Enpä tiedä mitä teen jos se on tyhjänä. Voi olla että lähtee tämäkin tamma johonkin missä pääsee ori astumaan vapaana. Alkaa olla huono fiilis tosiaan tästä siementämismeiningistä. Ihan herjalla heitin Annelle kun Matleena vietiin kesäkuun alussa, että se on kuitenkin eka tamma joka näistä tulee tiineeksi vaikka muita on laitettu jo aikaisemmin.
Ja niinhän siinä sitten itseasiassa kävi, että mitä todennäköisimmin Matleena tiinehtyi jo heti kesäkuun alussa ja nyt sekä Elsa että Heta odottaa ultraa. Heta on laitettu 4. kerran ja Elsa sai katkaisupiikin kolmannesta kierrosta.

En oikein tiedä miten pitäisi suhtautua siihen että Elsalla oli yksi kiima jäänyt väliinkin kun ei ollut kuulemma sitä näyttänyt... Ikävä sanoa mutta tuntuu että Norrbackalla on nyt hieman ongelmia saada tammoja tiineeksi. Ja me ollaan maksumiehinä ja kuskataan hevosia edestakaisin.

Onhan se hienoa että voi saada siementä orilta joka asuu toisella puolella maapalloa, mutta kun Matleenakin on tullut joka kerta ekasta kierrosta tiineeksi kun ori on astunut vapaana ja nyt kun ihminen on hoitanut siemennykset niin on ollut tosi vaikeaa saada varsaa.
Saas nähdä tuleeko meille ensi keväänä yhtään - hitto vie!

Annea ei varmaan paljoa naurattanut kun sai oriaseman laskun, loppujenlopuksihan Heta vielä siemennettiin Kyynäräisen toimesta Nurmijärvellä, joten koko oriasematouhu oli yhtä tyhjän kanssa. Itsekään en tiennyt että eläinlääkärinkulut tulee vielä kaiken päälle, kun yleensä oriasemilla ne ovat sisältyneet hintaan. Saas nähdä miten käy. Onneksi Matleenan osuus on maksettu ja sen kulut olivat tänä vuonna vähintäänkin kohtuulliset.

Musiikkia kaikenikäisilleTiistai 11.07.2006 21:38

Sanoin tänään pojalle että kun hän on vanhempi niin kuunnellaan progea. En tiedä oliko tuo uhkaus vai lupaus ;)

Tällähetkellä suosikkibändejä on mahdollisimman klassinen rock eli Yardbirds, Animals, Neil Young, Rolling Stones yms. Kaikki sellainen missä on selkeä rytmi bassolla rummuilla. Slovarit eivät iske. Koitin soittaa hänelle Stairway to Heavenin mutta se aiheutti itkun joka loppui välittömästi kun Shape of Thingsin ensimmäiset rytmit alkoivat soida.
Kai pieni lapsi kokee säännöllisen musiikin ikäänkuin sydämenlyönteinä ja jää niitä kuuntelemaan. Vietimme mukavan kaksituntisen yhdessä musiikkia kuunnellen. Sitten poikaa alkoi väsyttää ja alkoi kitinä.

Jahas, nyt käy käsky. Mentävä on. Nukkui tuossa kiltisti pari tuntia joten vissiin nälissään taas.

Joskus 15 vuoden kuluttuaTiistai 11.07.2006 01:34

"Vittu te mutsi ja faija ootte jarruja, joutuu asuun jossain landella eikä täällä oo mitään.
Mä muutan ainakin stadiin heti kun vaan pääsen pois himasta!
Ei helvetti että sä mutsi oot häpäissyt mut, pukenut johonkin t-paitaan missä on joku vanha slaagiin kuollu äijänkäppänä joka on tehny jotain paskaa musiikkia miljoona vuotta sitten. Ja mä en ole edes voinut valita. Muutenkin mutsi ja faija kuuntelee jotain vanhaa skeidaa, ei tänne kehtaa tuoda ees kavereita käymään jos ne sattuu näkemään miten daijut porukat mulla on."

-Minusta se Ozzy Osbourne paita on hieno, ja maksoin siitä omaisuuden (menee ehkä 1 tai 2-vuotiaalle)
-Lupasin tänään kustantaa pojalle ajokortin sitten jos sen tarvitsee päästä täältä kotoa kulkemaan johonkin (katsoi minua silloin intensiivisesti silmiin imien pulloa)
-Ainakin tällähetkellä vaikutti kovasti tykkäävän Animalsista ja muusta klassisesta rockista (nukkui niin kauan kun musiikki soi)
-Todennäköisesti Ozzy on kuitenkin kuollut 15 vuoden kuluttua (ja ehkä juuri siihen sydänkohtaukseen)
-Arvasimme tälläisen vuodatuksen tulevan ennenpitkää. Voimme sanoa että "tämä tiedettiin siinä vaiheessa kun möngit parkuen pää äidin tissien välissä paskat housussa"

Matleena <3 NipsuLauantai 08.07.2006 20:32

Vihdoista viimein saimme aikaiseksi lähteä katsomaan Matleenaa koko perheen voimin, kun tuli muutakin asiaa Nummelan suunnalle. Aivan järkyttävän kuuma päivä - +30 astetta ihan liioittelematta. Nummelan jätskikioskin mittari näytti peräti +35 enkä ihmettelisi vaikka ei paljon valehtelisi.

Nappasin pojan liinaan, mutta meni vähän säädöksi kun en oikein keksinyt millä olisin sanut hänet täysin suojaan auringolta. Hyvin kuitenkin jaksoi keikkua sen reilu puoli tuntia liinassa minkä tallilla vietimme vaikka hiki valui molemmilta. Ei ole ehkä kaikkein paras kantamiskeli kuitenkaan. Myöhemmin Hong Kongissa sitten parkui koko rahan edestä eikä lopettanut ennenkuin kotona kun pääsi pyllypesulle ja sai pullon suuhun. Voipi olla että ihan janoaan itki, kun en tajunnut parin tunnin reissulle ottaa lisäravintoa mukaan. Tyhmä äiti mokasi taas.

Matleena ja Nipsu olivat metsätarhassa puiden alla viettämässä siestaa ja tulivat laiskasti aidalle meitä tervehtimään. Matleena oli pyöristynyt ja hyväkuntoisen näköinen, mitä nyt kaviot hieman lohkeilleet kun on ollut tuhottoman kuiva alkukesä, en edes muista koska viimeksi on satanut. Koska miehensä Nipsu on musta, olivat kaikki parmaat sen kimpussa ja kuten edeltävinä kesinä, jättivät hyvin Mötleyn rauhaan. Mirkka kiitteli miten hyväkäytöksinen tamma on (häh, meidän Metukka??) ja sanoi että ei ole huomannut kiimoja sitten sen jälkeen kun Matleena tuli.

Minulla on vahva kutina että tamma olisi tullut laakista tiineeksi, koska vaikka se ei kotona kiimoja pahemmin näytäkkään niin orin luona luulisi että jotain vinkkiä ihmisetkin olisivat saaneet. Nythan tamma on ollut kuitenkin reilusti yli kuukauden Nipsun kanssa samassa laitumessa ja laskeskelin että juhannusviikolla olisi pitänyt olla seuraava kiima.
Sovittiin että jos ei näytä mitään erityistä niin parin viikon sisään hakisin sen kotiin. Pitää kysellä mitä meininkiä Tialla on Jekun suhteen nyt kun Elsaakaan en saa vielä kotiin.

Sääli erottaa rakastavaiset. Tamma ja ori olivat kuin paita ja peppu. Hankasivat paarmoja toisistaan ja nostelivat päätään toisen kaulan yli. Äkkiseltään ei pystynyt sanomaan kellä on komento tässä kokoonpanossa. Matleena selvästi nautti olostaan ja nuori herrakin puolusti ylpeänä naistaan jack russelia vastaan joka juoksi tarhaan rähjäämään. Ihana idylli 4ha metsälaitumella jossa ruohoakin riittää. Enpä paljon parempaa astutuskesää olisi Matleenalle voinut tarjota, etenkin kun vertaa edellisvuoteen jolloin tamma vietti aikaa niin köyhällä laitumella että saivat ylivuotista heinää ja maha putosi alas ja varsa imi lihat päältä. Ei edes jäänyt syksyltä tiineeksi prkl.

Nyt toivotaan että ensi kesänä tulisi komea ja jyhkeä työtyyppinen varsuli joka olisi emänsä ja isänsä ylpeys. Rakkausvarsa - ja ehkä tälläkertaa tamma joka jäisi minulle vihdoin siksi "omaksi hevoseksi".

Outoja fiiliksiä ja vapaat kädetPerjantai 07.07.2006 21:30

Ensimmäistä kertaa melkein kymmeneen kuukauteen olin tänään erossa pikkuisesta.
Oma puhe kuulosti oudolta ja olin aika pihalla koko sen pari tuntia, jotenkin eksyksissä. Mutta hyvin sujui kuitenkin ja isä ja poika olivat vielä nukkuneetkin puolet ajasta jonka olin ollut asioilla joten äitiä ei oltu kaivattu ;)

Sari, jonka luona olin ihmettelemässä Moby Wrappini kanssa, myy pahaksi onneksi myös kestovaippoja ja muuta ihanaa, joten sain yhden 50e setelin tuhlattua sillä reissulla. Kokeiluun tulevat meille Snapit joita hankin pari ja sitten M-kokoisen SWW-kuoren tulevaisuuden varalta kun poika hieman kasvaa. Ainakin tuo S-kokoinen vaippakuori on niin pomminvarma ettei paremmasta väliä. Babylegsit piti tietty saada ja pari kunnon lisäimua lisäksi.

Kävin vielä apteekissa ja kaupassa - sitten äkkiä kotiin vain toteamaan ettei pojilla mitään hätää ollut ja olisivat varmaan pärjänneet pitempäänkin ilman minua.

Ajattelin kokeilla liinaa kun pieni heräsi ja oli syönyt. Kokeilu venyikin sitten parituntiseksi, sillä kaveri nukahti aika pian kun sain asennon taiteiltua sopivaksi. Pumppaamisen vuoksi jouduin ottamaan hänet pois ja täytyy varmaan itsekin harjoitella ettei paikat tule kipeiksi, mutta vauva tuntuu siltä kuin olisi kaiken ikäänsä killunut liinassa. Ainoa huono puoli on nuo hiton E-kupin tissit jotka aiheuttavat paikoin hieman tilanahtautta.

Meillä on sisälämpötilakin noussut lähemmäs +30 astetta ja ulkona on jo yli sen.
En millään osaa juoda tarpeeksi nestettä ja pelkäänkin että maidontulo kärsii kun poika puolestaan juo paljon enemmän kuin normaalisti. Tänään jouduin antamaan taas päivällä lisänä hieman korviketta mikä tietty aiheutti kamalan hajuista puklua. Hyi kuinka vihaan tuota tavaraa, mutta minkäs teet kun toinen huutaa pää punaisena - ei sitä voi ilmankaan jättää...

Tänään täyteltiin myös yksi asiapaperi maistraattiin lähetettäväksi. Nimi on periaatteessa ollut valmiina jo pitemmän aikaa, mutta kohta siitä tulee virallista. Ei kuitenkaan paljasteta vielä täälläkään ettei tieto leviä ennenaikojaan :)

Kysymys ilmoilleTorstai 06.07.2006 18:54

Kertokaapa MIKSI ihmisen täytyy aina yrittää olla niin fukin täydellinen joka suhteessa.
Eihän siitä tule kuin paha mieli.