IRC-Galleria

Oon ihmetelly jo useemman päivän, miks miulla on melkein koko ajan päänsärky. Luulin, et se vois johtuu siitä, etten oo litkiny teetä ja kahvii samassa määrin, mitä yleensä, mutta poistin luuloni väärinä kitattuani useamman kupposen teetä. Toisaalta ihan hyvä, todistaa, etten oo (ainakaan vielä) pahemmanluokan kofeiiniaddikti, mutta toisaalta jomotus senkun jatkuu. Ei se onneks joulushoppailuilta tai -siivouksilta estäny oo, ei niin lamauttava olotila sentäs. Alan kuitenkin pikkuhiljaa tuntemaan itteeni sen verran, että kaiken maailman häsläys ja tohina alkaa usein just sillon, kun mentaalisella tasolla on jotain mullinmallin. Imurin pärinän ja kauppakiirusten sekaan ne ikävyydet katoaa--ainakin siks hetkeks siis. Ei niitä kuule tai näe taas ennen kun pysähtyy (ja päätä alkaa särkee). Kyl ne olotilat ja tunteet jossain päin kehoa sitten itsestään muistuttelee. Konkreettisimpina tietysti toi pää tai hiukset ja typerä iho, joka palaa hirmu helpost kyynelistä. Karuinta on kuitenkin se, miten miusta on tehty niin tunnerikas, että yksinkertasesti nää tunteet vaan tuntuu.