IRC-Galleria

Sitä ihmettelee että vaikka kuinka tekniikka kehittyy exponentiaalisesti, niin että kohta on tulossa teknologinen singulariteetti ja sitten kukaan ei oikeestaan enää tiedä takalleen miten mikäkin toimii. Mutta siihen ei kai sillon enää ole tarvettakaan. Aika pelottava ajatus sinäänsä. Siltikin se on jännää että ihminen ei ole vieläkään perillä täysin yhdestä asiasta joka on ollu olemassa since the beginning: aika.
Vähä päälle sata vuotta sitte Allu tajus että valon nopeus on aina sama. Siis tyhjiössä. Jota kutsutaan valonnopeudeksi. Jep. Näin se menee. Sitten allu pysty siitä johtamaan päätökset, että sillon aika ei voi olla kaikille sama.
Esim. Päättäisin tästä nyt lähteä lomalle jonneki avaruuteen jollain raketilla jossa on jotkut neutronhypertrusterit ja kulkisin 0,8 kertasella valonnopeudella. Sanotaan että viettäisin siellä aikaa kolmisen viikkoa. No te ette kuulis musta vasta kun viiden viikon kuluttua. Olettaen että oon koko loman vaan kruisannu mun raketilla sitä samaa nopeutta.
Mutta miettikääpä joskatsoisitte taivaalle sillon kun satun ohittamaan tän kieron planun samalla nopeudella ja sytyttäisin lampun mun raketin keulaan. Niin. Se valo siitä lampusta ei silti lähtis 1,8 kertasella valonnopeudella. Vaan 'vain' valonnopeudella. Siis what? Nyt meikälläkin alkaa mennä juttu nupissa solmuun. Koska mun silmistä se valo näyttäs etenevän raketista valonnopeudella.

Ei ihme että Allu oli vähän pipi päästään.
Ja jos tässä itekkin alkaa miettimään sitten esim tätä ns. normaalia singulariteettiä tarkemmin... Nuppi siitä kai sekasin menis. Esim se sekoittaa taas asiaa että singulariteettipiste on äärettömön kaukana.

Joo. Siinä oli taas annos pääsekasin-tiedettä.

Eilinen oli helvetin onnistunu päivä. Tänksistä kaikille jotka oli mukana.

Keikka oli helevetin jees.
Ainoo vaan et se oli ku sauna.

Naittarissa loppuilta. Enkä ollu ees pyllyt.

Harvapa sitä uskois, mut meen tänään Kehäketun keikkaa katsomaan. Ja ihan omasta tahdosta (even more suprising).

Tool: 10 000 days
Rob Zombie: Hellbilly Deluxe
Ensiferum: Ensiferum

http://video.google.com/videoplay?docid=-3319967978568410735
http://video.google.com/videoplay?docid=-1847778207986315796

Tänään heräsin positiivisena ja pirteänä Olen siis positiivinen.. Ja saat mädätä mun kellarissa jos rikot tän illuusion.

http://video.google.com/videoplay?docid=1047157044159649860 Bush beatbox
http://video.google.com/videoplay?docid=-4712151344200568094 Jetpack on sitte keksitty...
http://video.google.com/videoplay?docid=-7734588465028278081 Hyvä molari
http://video.google.com/videoplay?docid=6020264244416084639 Metsästäjä onkin uhri
http://video.google.com/videoplay?docid=468293830040716179 Perus keilausvirhe
http://video.google.com/videoplay?docid=-8110880470768460776 Helevetti mulla on hieno auto hei tytsyt!

Siinäpä ne.

The Wall of Death is a form of moshing seen during heavy metal (and increasingly seen during punk rock) concerts, where the singer of the band playing divides the crowd into two portions, with a gap of at least 10 metres between them. At a signal given by the singer (often during a particularly grooving part of the song, or the beginning of the vocals, or the heaviest part) or by one of the guitarists starting to play, the two crowds run into each other at high velocity, in a rather violent fashion.

Ouch?

=============================================================================

The term "mosh" probably came from the term "mash" or dance (as in "monster mash"). In the early eighties, it was frequently spelled "mash", but pronounced "mosh", as in the 1982 song "Total Mash" by the Washington D.C. based hardcore group "Scream", on their "Still Screaming" album. Later, the term began to appear in fanzines of the time with its current spelling. The Jamaican pronunciation is likely due to the influence of ska and reggae on punk rock, as in the song lyric "Mash it up in Zimbabwe" in the song "Zimbabwe" on Bob Marley's 1979 "Survival" album.

Taas jotain uutta.