melkein. ehkä. melkei.
koskaan ennen ole mennyt noin kauaa päästä tuosta tieltä omaan pihaan..
joka kerta kun sain otettua yhden askeleen, huomasin että jalat olivat ottaneet about 6 askelta taakse päin. ja vaikka kuinka yritin estää ja estellä niin silti maan vetovoima veti minua alaspäin.. eli toisin sanottuna: en edes muista kuinka monta kertaa olin turvallani lumihangessa.
mutta muistan että söin lunta jossain vaiheessa.. minulla oli jano ja missään ei ollut vettä.
löysin sitten lopuksi krillin mistä ostin 1,50€ limpparin.
en sitten muistakaan oikein muuta.. miksihän. hmm..