Kuolin tänään muuten töissä. Pääsin maalaamaan _yksin_ jtn mua korkeampia pylväitä (jotka oli kallellaan näin: \ / ) ja niitä oli iha simona. :---) Siinä menikin koko päivä, että sain ne maalattua. Kuvitelkaa miten ihanaa on maalata haalarit päällä jossai tappavassa helteessä. <3 En ottanu haalarin yläosaa pois, ettei mun kädet palais _taas_.
Tulityöntekijät oli kans hauskoja. "Kiva katella muiden työntekoa, ku me ollaan täs tauolla. :--)" "Sähän voisit laulaa meille" "Eikö oiskin hyvä, jos vois samalla juoda sidukkaa tossa maalauksen ohella?" :''D Ei siin mitää - hauskoi tyyppejä.
Tunsin itteni orjaks, kun paloauton luona oli KOLME jätkää, ISTUMASSA mukavasti siel autossa, mukamas palovartioimassa. :| Ja minä yksin siel maalaan ja tuskastelen, miten lyhyt olen: "ngggght! kyl mä kohta yletän!" Sit esimies pörrää siihe paikalle ja rupee chattaan niiden kaa. :|
Eli joo: Kaikki muut palovartijat vaa chillaili ja istuksi mukavasti tulityöpaikoilla ja mä raadoin. Olen selvästi erityinen. :---D - Minut valittiin tähän tärkeään hommaan!
Odotan melkein innolla mitä se keksii mulle seuravalla viikolla. :--) Mun jalat on kipeet, mun maalauskäsi on kipeä, peukalon iho oli repeytyny, siinä oli kans alkava rakko ja mitäs muuta....
Hassua, mut oikeesti oon iloinen siitä, että pääsin tekeen palovartiointihommien sijaan jotain muuta. Ette uskokkaan, miten väsyttävää on istua koko päivä jossain samassa pisteessä. u_u Ennemmin teen jotain ja kärsin, kuin olen tekemättä mitään ja kärsin.