Aika on kulkenut nopeesti ja oonki just miettiny sitä mennyttä aikaa... Mitä tapahtui niille ihanille asioille joita läheisinä vannoimme yhdessä? Miten me kaikki vain menimme omille poluillemme vaikka kaikkien piti pysyä yhdessä? Kuinka meistä on tullut aivan erillaisia kuin ennen ajattelimme...Muistan vieläkin ne hymyt ja onnelliset hetket leikkien yhdessä ilman tätä raskasta arkea,ilman näitä vaikeita valintoja ja ongelmia joista nipin napin selviämme..Välillä kyynelin ja välillä taas hymyillen.. mutta sekin hetki päättyi jo...Muistan äänenne ..Naurunne.. Kaiken yhteisen ilomme.. Mutta sitä ei enää kuulu..Voiko kaikki tämä hetki loppua näin nopeasti? Moni jaksoi vielä hetken pitää niistä ajoista kiinni mutta aikanaan sekin voima hiipuu..Nyt niille ajoille on tullut uudet tilalle. uudet ystävät,paikat,tavat..Kaikki..Emme enää näkyile ja jos näemme .. Emme puhu vain moikkaamme ja painumme muualle toisten kanssa.. Ei toistemme ,huolehtimatta toisistamme vaikka juuri näit sen elämäsi rakkauden johon pienempänä olit aivan umpi ihastunut etkä koskaan kertonut tunteistasi.Kaikki tämä päättyi ..<3 oikeesti ootte rakkaita ..venla ,iida, meri <3