IRC-Galleria

Hän saapui keskiyöllä,
Näin viikatteenkin vyöllä,
tuo nuori nainen
ikuisuuden
Harso silmillään.
Hän kertoi kylmin huulin,
Kuin kaukaa äänen kuulin:
"Oon sieltä, mistä
takaisin
Ei tulla elämään."

Mä katsettansa turhaan
hain,
Näin pohjattomat silmät
vain.
Kun katsoin niihin,
tunsin,
Että häntä rakastin.
"Voi poikaparka, kuolemaa
Ei yksikään voi rakastaa.
Vain hengen sulta veisin
Kylmin, jäisin suudelmin."

"Sun täytyy olla vanki
maan,
Ei sielus pääse
kahleistaan.
On yksinäisyys kohtalosi,
Auttaa voi mä en.
Sä vaikka kaiken oikein
teet,
Sua seuraa aina kyyneleet,
Ei murheistansa irti
Pääse koskaan ihminen."

Mä pyysin: "Suukko, muuta
ei."
Hän viikatteensa naulaan
vei,
ja tunsin hänen syleilynsä
Kylmän, jäätävän.
Hän lähti, otti
viikatteen.
Jäin yksin yöhön
hiljaiseen.
En enää pelkää kuolemaa,
Nyt kaiken ymmärrän.

Hän saapuu vielä tiedän
sen.
Kun aika vierii täyttyen,
Niin silloin suostuu
varmaankin hän
Yhteen suudelmaan.
Tuon suudelman kun hältä
saan,
Voin vihdoin jättää kylmän
maan,
Ja silloin pääsee myöskin
sielu
Irti kahleistaan.

En itselleni rauhaa saa,
Kun rakastan vain
kuolemaa.
Mä ootan, että saapuisi
tuo
Nainen mustissaan

-Pohja-

---

3 dl. Munaa
3d.l Sokeria
200 g. sulaa voita tai margariinia
6dl. Vehnäjauhoja
4tl. Leivinjauhetta
3tl. Vanilijasokeria
3rkl. Kaakaojauhetta
2 1/2 dl. Kylmää maitoa

-Kuorrutus-

---

300 g.Tomusokeria
100g.Sulaa voita tai margariinia
6rkl. Vahvaa kahvia
2rkl. Kaakaota
2tl.vanilijasokeria

Ohje:

---

Vaahdota munat ja sokeri vaahdoksi.
Sekoita kuivat aineet keskenään.
Lisää muna-sokeri vaahtoon sula rasva hieman jäähtyneenä.
Lisää jauhoseosta ja maitoa vuorotellen taikinaan.
Leivitä taikina leivinpaperille uuninpellille.
Paista 200 asteessa noin 20min.
Valmista pohjan kypsyessä kuorrutus,
sulata rasva kattilassa ja lisää siihen muut aineet.
levitä kuorrutus pohjalevyn päälle ja koristele nompareleilla.
leikkaa vähän jäähtyneinä..

On paljon asoita mitä kadun,
on paljon asoitajoita en olisi jättänyt tekemättä
jos saisin uudestaan valita.
Menneisyyttään ei voi muuttaa.
Mutta tulevaisuuden voit elää eri tavalla.
Kaikki ei ole aina itsestäsi kiinni.
Ole kuka olet ja arvosta itseäsi.....

Toisenlaista, vaimomaista,
Tiedät kyllä minkälaista
Etsin ja mä vielä löydän sen.
Aina oot se toinen nainen.

Se toinen,
Se toinen,
Aina oot se toinen nainen.

Yksin, kaksin, enkä kolmin,
Tästä lähtien liittoni solmin.
Selväks teen, luokse toisen meen.
En palaa entiseen.

En palaa,
En palaa,
Entiseen en koskaan palaa.

kertosäe:
Kaunis olet, kaikinpuolin hyvänlainen,
Mut mulle oot kuin ystävä tai alivuokralainen.
Kuinka sainkaan sut muhun ihastumaan?
En tahdo, pystyn vakavampaan.
Sun takia en riko lakia
Ja harjoita kaksinnaimista.
Vaikka rakkautta sydämessä riittää,
Platoninen puoli enää satoa niittää.

Perspektiivit ja rintaliivit
Liian pienet, kun viereeni hiivit.
Toiseen suuntaan mä käännän pään,
Lähdön aika jo häämöttää.

Mä lähden,
Mä lähden,
Kohti ainoota oikeeta lähden.

Tyhjän arvan raaputusta
Irtosuhde on ainakin musta.
Tiedän, mikä sua lohduttaa.
Valitan, mutta en voi auttaa.

Jos auttaa,
Jos auttaa,
Pian jäävuori kolhii lauttaa.

kertosäe

Kuinka silloin kuiskailtiin...
Kiitos siitä sulle, sulle...

Kello kolme on, yö on
loputon.
Minne hennot jalkasi
kannat?
Jouduit pettymään, niin
paljon pettymään,
Vaikka saitkin kaikkesi
antaa.
Enempää, et enempää
Sä jaksa, tää olkoon
määränpää,
Vaikkakin sun vielä
kulkevan tahtoisin.

Sinun kasvoissas elää
unelmas,
Joissa olet tottunut
lentää.
Kaunis maailma täynnä
rakkautta,
Näihin haaveisiin uskot
sentään.
Enempää, ei enempää,
- eihän - unelmiaan saa
menettää.
Vieläkin sinun kulkevan
tahtoisin.

Siinä sä oot!

Lasisilmä, tiedän, sua
itkettää.
En silti silmissäs
kyyneltä nää.
Mä sun sisääsi katsoa
tahtoisin,
Sinun kasvoihis kasvoni
jää.
Lasisilmä, tahdon sua
puristaa,
Lailla lapsen voit
nukahtaa.
Päästä pois ne kyyneleet,
Jotka sua on ahdistaneet.

Kello viisi on, näätkö
auringon
Nauravan yökahvilan takaa?
Siinä istut taas, elät
unelmaas.
Saanko sen sun kanssasi
jakaa?
Enempää, ei enempää.
Et kai tahdo, että kaikki
tähän jää?
Jotenkin sua auttaa
tahtoisin.

Ilta uusi on, ilta
loputon.
Tummat varjot käy pitkin
selkää.
Ota hetki tää, nosta
pystyyn pää.
Se ei elää voi, joka
pelkää.
Enempää, et enempää
Nähdä voi, jos ei nouse
pystyyn pää.
Tähänkin sinun uskovan
tahtoisin.

Siinä sä oot!

VITUT SUSTA JA VITTU SUN TUNTEISTA!!!

Kaikki tää on todellista tässä epäreilussa maailmassa,
joista kaikki lähtee pois aikanaan, mut niinhän se
menee että parhaat lähtee ekana. Mun uskoni
jumalaan ei tee musta viatonta tässä asiassa, sun
lähtöös oli monta syytä painamassa. Siltikään en
halua antaa itselleni anteeksi tässä maailmassa.
me pärjättiin pitkän aikaa ilman muiden ohjeita,
Kunnes sä kyllästyit kaikkeen teit kaikesta siitä lopun
yhdellä kauhealla pienellä teolla. Näkisitpä sä mut nyt,
kun mulla on kaikki hyvin, on ystäviä ja rakkautta,
kaikkee mistä me silloin yhessä haaveiltiin..
Nyt kaikki haluu sut takas, mut se ei oo enää
mahollista, kun sä menit tekeen jotain
peruuttamatonta, jotain mitä et edes itse olisi
hyväksynyt, että joku rakas lähtee sun läheltä oman
käden kautta. Mut kyllä me viellä nähään, oon siitä
varma, silloin lupaan olla aina sun turvana.

Kaivaten sua ystäväni. :'/<3

http://www.youtube.com/watch?v=9OSciFCh98o

Sillä lailla kului vuodet
niinkuin siipiveikon illat
odotellen parempaa
pari aika hyvää
tilaisuutta oli
mutta aikaa riittänyt ei
rakentaa

Omantunnonarvon
päättäväinen laskusuunta
jatkui suuntaan yhä
alempaan
illat pullon kanssa
mieluummin kuin ilman
täysin selvä - kerroissa
ne lasketaan

Mustaa - kovin surullista
mustaa - kovin surullista
musta nuoruus takanapäin
vai niin...

Ristiriidat siinä
perhepiirin liepeillä
ja naiset, nehän päätä
sekoittaa
syy on niinkuin varmaan
aina jossain muualla
ja aina uudestaan voi
aloittaa

Mustaa - kovin surullista
mustaa - kovin surullista
musta nuoruus takanapäin
vai niin...

On kaikki kovin
yllätyksetöntä
vai niin...
sä toivot että susta oisi
ollut
vähän parempaan...

ps.Mutta nyt elämä on tulessa, ja leviää eteenpäin ;D

Tämän ajan sotilas... This is living....