Eikä se oikeastaan kannata. Viimeks ku avasin suuni niin melkein menetin pari lähintä ystävää...
Sen vaan sanon, että se on kumma ku mikään ei riitä.
Nyt oon päättäny etten keskity muihin ku itteeni ja siihen että mun on hyvä olla. Ja teen sellasia päätöksiä joista mä itse hyöyn. Joo, oon kusipää, mutta yksinkertaisesti oon niin vitun kyllästynyt auttamaan ja ajattelemaan kaikkia muita, kun kaikki mitä siitä saa niin paskaa niskaan...
Kiitos, anteeks ja näkemiin. Lähen pois täältä.