IRC-Galleria

Mää meinasin kirjottaa tähä lauseen, jossa aina kolmen ryhmissä sanat alko samalla kirjaimella, mut oli niin vaikee keksii semmosta lausetta, joka ois lisäks totta, et luovutin sit.

Toisinaan tykkään ajella.

NO AIJAA REILUAAA

En saanu lippuja Metallican keikalle. Haluuko joku myydä halvalla, mieluiten neljä? Kentälle? Prkl.

Mut Emman Mankeli o aika hasu<3 Oli kiva ajella sillä ympäriinsä. Vaik kyllä mää tosta Masaista enempi tykkään..

Nälkäinen siksi, että olin liian tyhmä mennäkseni hakemaan iltapalaa. Nyt on jo niin nälkä, etten oikeen voi ajatella, eli tuskin ajattelen itseäni jääkaapille.
Tuotteko hei sit aamupalan sänkyyn ettei tarvi nousta ku sillon tää nälkä on ylittäny jo yliluonnollisuuden rajan.

That's the way it goes, some days.

Eiku oikeesti nyt ryhdistäydyn ja marssin jääkaapille.

Ennjaksa jää hyvän biisin kuuntelu kesken! Öö.. Lenny Kraviz - A New Door. Ellei se ollu se levyn nimi. ?

Menenpäs, meinaan huomenna (tänään) juosta sen rästicooperin ja tarviin energiaa.

Enkä. Mitä muka sit söisin? Pesin jo hampaatki? Ainaki ajattelin niiden pesemistä.

Nyt se biisi alko jo uudestaan huohhh vaihdan. Noni mättöö Children Of Bodom - Blooddrunk. Repeen iteki itelleni. Millon oon ruvennu tätä kuunteleen? Oho ei oo ees hyvä. Next. Mistä johtuu, että löydän koneelta Pink Floydin about koko tuotannon noin neljään kertaan?

The Rembrandts - I'll Be There For You<3

Ja mää oon tässä jääkaappia varten. Haen karjalanpiirakan. Hyvää yötä.

Söpö, pieni valkonen poni. Pörrönen otsatukka. Sit se näykkäsee kun kiristät satulavyötä, potkii harjatessa, jumittaa ja laahustaa aina kun voi, ja jos napautat raipalla laukannostossa, saat reippaat pukit vastaukseks.

Sillä mää menin tänään<3

Ja olin iha hämmentyny, ku se nostikin käynnistä laukan monta kertaa ihan yhellä pyytämisellä. Meinasin pudota selästä ku se nosti:O
Mut kyllä se ekalla kerralla pukitti, ei voi mittää sit. Kyllä siinä vielä selässä pysyy.

Jotkut saa sen meneen iha ilosestikin. En tajuu mitä ne sille tekee.

Pikkunen, kuivunu chili. Kaks senttii pitkä korkeintaan. Mää avasin sen, otin siemenet pois, ja haistoin sitä. Hais ihan perusvihannekselle, ei mitenkään tuliselle. Viattoman näkönen punanen ryppyne kasvi, mut suuhuni en kehannu laittaa. Sit otin [joku syötävä, en nyt muista mikä] ja laitoin suuhuni.

!!!

Au.. En ois ees pureksittuna uskonu, et se NIIN paljon polttas. Käsiin oli jääny jotai ja aaaai..
Kävin sit peseen kädet, huolellisesti ja saippualla.

Sit hierasin silmääni. Ehkä pahin moka taas tässä vähään aikaan. Nauroin iha hervottomana ku silmä tulessa. En pystyny tekeen mitään ku poltti nii kauheesti. Silmä vuos iha solkenaan.

Muista se oli pikkase huvittavaa.
Mustaki:)

Janne oli niitä mopopoikia, joiden oli aina pakko ajaa vähän kovempaa, keulia vähän pidemmälle ja opetella joku vielä vähän näyttävämpi temppu. Ennen tuhatta kilometriä matkamittarissa Janne keuli jo kilven maahan.

Talvella Janne oli treenaamassa jäällä. Aika kului, samoin bensa. Illan hämärtyessä Janne lähti taluttamaan hyytynyttä mopoaan kotiin.

Jää rusahti.

"Ei saatana!"

Janne selvisi säikähdyksellä, mopo ei. Jäiden sulaessa sitä nostettiin isolla rahalla järven pohjasta. Vaihto-osiksi saman tien, kaikki osat, jotka olivat kestäneet talven järvessä ruostumatta.

Seuraavan kesän Janne ajelikin lähinnä kavereiden kyydissä. Se ärsytti kavereita ja se ärsytti Jannea. Syksyllä Jannen kummisetä löysi halvan, hyvän mopon, osti sen ja myi Jannelle. Kunnostettuna se oli vielä parempi kuin edellinen.

Pari viikkoa uudella mopollaan ajeltuaan Janne jäi ratsiassa kiinni mopon virittämisestä ja menetti korttinsa. Hän löysi elämäänsä naisen ja pääsi kuin pääsikin yli ajokiellostaan. Kun kortti tuli takaisin, jäi nainen ja kotikaupunki kauas taakse. Janne ajoi kavereineen Norjaan. Kun he tulivat takaisin, oli Jannen nainen löytänyt jo toisen. Eikä suostunut tulemaan takaisin, vaikka Janne kuinka aneli ja pyysi anteeksi. Jannea kadutti ja hävetti, mutta reissua ei saanut tekemättömäksi.

Kun mopossa ei oo peruutusvaihdetta.

Noustiin vitosrinnettä ylös.
Melkeen liikutuin valomerestä meidän takana.