Voi saatana.
Vuosi on vaihtunut, ja mikä on meininki?
Univelkaa on noin 24 tuntia, poikaystävän kanssa tuli ero aamulla, keuhkoputkentulehdus on muuttunut yskäksi, ja kaveri on laittanut Irc-Galleriaansa kuvan mun jättimäisestä perseestäni, kun kyykin lattialla uudenvuodenaattona ja pelaan juomapeliä. Lisäksi maksoin juuritulleella opintolainalla satojen eurojen laskut, ja sinne meni rahat jotka ajattelin laittaa uuteen sänkyyn.
Vittu että on surkee olo. Ei pysty olee pirtee eikä edes tekotaiteellinen kuten yleensä. Hengitys rahisee ja kuuntelen pimeessä kämpässäni kellon raksutusta. Pitäis tiskata, koska keittiössä ei enää mahdu kävelee. Syödä ei voi, ku ei oo lautasia eikä haarukoita puhtaana. Kyllä, mä oon niin neiti et suoraan purkista ei syödä. Eikä sormin.
Onneks ero oli sentään sopuisa, välit on hyvät eikä oo tarvinnu huutaa yhtään. Ehkä me huudettiin (tai siis minä) jo suhteen aikana kaikki mitä oli huudettavaa. En mä tiiä. Mä oon vaan nyt niin tyhjä.
...Kyllä minä tiedän, kuinka kehomme kietoutuu.
Kyllä minä muistan, kelle ihosi tuoksuu.
Jos tulevatkin vuodet käsiimme
vain rikkoutuu.
En jaksaisi olla, anna mun olla ja unohtaaÂ…
-Stella: Piste-