Huh. Kuume jatkuu, neljättä päivää. Kaksi viikkoa tätä kestänee, ennenkuin kroppa rauhoittuu. Yritän silti avittaa paranemista erilaisin tropein. Ja särkylääke,tuo rakas ystäväni.
Töissä istuskelen, ja toivon, että täällä vielä joku action jatkuisi. Söin äsken mandariinin, ja ilostuin kovasti. Tuoksu toi mieleen jotain niin iloista ja aitoa, että tuli hyvä mieli. Keltainen. *hymyilee*
On se mahtavaa olla niin hauska, että pystyy itse järjestämään itselleen tilannekomiikkaa, vaikka läsnä ei ole muita. Tähänhän siis liittyy muun muassa eräs vuosien takainen tapaus Ranskan Rouenissa, vessa, nyrkki ja operaatio lampunkorjaus, jolloin meinasin kuolla nauruun. Olisi kuitenkin ollut noloa heittää veivinsä nauraessaan, housut kintuissa ja hotellin loisteputki kädessä, joten selvisin hengissä.... :D
Vastaavanlaisia tilanteita tulee vastaan ajoittain, ja välillä mietinkin, olenko jotenkin jakomielitautinen. Hah, hullu saa olla, muttei tyhmä. Virkkoi hän ja puhdisti itsensä synnistä.