IRC-Galleria

Heräsin. Kello on paljon ja aurinko jo korkeimmalla kohdallaan, hetken ylikin. Avasin ikkunan ja kutsuin linnunlaulun olohuoneeseeni. Samasta ikkunasta tulvahti sävelten lisäksi viileä, mutta jo lempeän raikas kevätilma. Isä Meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon Sinun nimesi.

Tsirp, tsirp. Kävelin ikkunan luo ja kurottauduin ulos taloni ylimmästä kerroksesta. Täältä korkealta katsellessani voin kuvitella osaavani lentää. Tulkoon Sinun valtakuntasi. Leikkisä tuuli tarttui hiuksiini, ja nautin täysin siemauksin. Vangitsin tuulen keuhkoihini, ja puhalsin sen taas vapaaksi; tapahtukoon Sinun tahtosi, niin maan päällä kuin taivaassa...

Kurkottelin ikkunasta hyvän tovin. Anna meille tänäkin kauniina päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Vaikka aurinko ei vielä olekaan kesäisen lämmin, sen tuntee silti ihollaan. Ojensin kalpeita ja naarmuisia käsivarsiani valon kosketettaviksi, paljastin arpeni taivasta kohti. Anna minulle minun syntini anteeksi, niinkuin minäkin annan anteeksi niille, jotka ovat minua vastaan rikkoneet. Katselin ihmisiä, kuuntelin kuivan hiekan rapinaa kenkiensä alla. Talvi on voitettu, saako aurinko tänään paistaa sydämeeni asti?

Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä Sinun on valtakunta, ja voima, ja kunnia. Iankaikkisesti. Amen.