"Istun sängyn laidalla ja hiljaa rukoilen
vaik` en aina usko silti susta haaveilen
Jostain tuuli silloin kauniin ajatuksen tuo
mun ois aika lähtee ja tulla sun luo
Mä syytin joskus sua miksi lähdit yllättäin
miksi juuri silloin kun sut parhaimpana näin
kokemusten arkku pikku hiljaa täynnä on
mutta ilman sua se on mulle tarpeeton
Mä oon jo väsynyt yksin täällä olemaan
mul on koko ajan kylmä oonko valmis kuolemaan
Jos me vielä joskus jossain kohdataan
oisko liikaa pyytää ettet lähtis uudestaan??"
Et usko miten kovaa ikävä taas iski!
Suoraan kasvoihin kuin jäätävä pakkas tuuli. Repi haavat auki ja tukahdutti mielen muistoilla. Mä haluan tästä eroon, mutta en halua unohtaa..
Et varmaan edes tajua kuinka sua kaipaan.
Et usko miten kovaa tarvisin sinua juuri nyt!
Jos voisin soittaa sulle.. kuulla sun äänen vielä, jos saisin edes yhden puhelun vielä soittaa..
Pyöritän puhelinta kädessä ja tuijotan sun numeroa. - Joo, en ole voinu poistaa sitä vieläkään.. joskus yritin mutta muistan sen yhä ulkoa. Miten voisin edes unohtaa?
Kumpa vain saisin kuulla sun äänen. Kumpa rohkaisisit ja piristäisit niinkuin aina ennenkin. Kumpa olisit täällä.
Voi kumpa voisin kertoa sulle kaikki asiat mitkä vaivaa tai painaa. Kumpa olisit halaamassa ja silittämässä mun päätä ja sanoisit vielä kerran että "kyllä kaikki järjestyy,meidän pikku-siili"
Mutta todellisuus on se että mikään ei järjesty. Mikään ei onnistu. Jurraan paikoillaan enkä osaa mitään. Mä oon hukassa!!
MIKS MUN PITÄIS PÄRJÄTÄ YKSIN??!!
Sanoisit vain, miten voisin sut viel tavata, niin tulisin heti...
Uskomattoman kova ikävä sua, rakas ystävä Tomi Russel <3
10.10.1982 - 23.5.2008 R.I.P
http://www.youtube.com/watch?v=iNj8Hcd8ho8