IRC-Galleria

Oli kerran tyttö nimeltä Siru.
Hän oli melkein kuin kukatahansa reilu parikymppinen yh-äiti. Hänen elämänsä ei aina ollut mitään ruusuilla tanssimista, mutta sitten hän eräänä toukokuisena torstai iltana eksyi melkein tyhjään baariin, missä hän tapasi Kristianin.

Jostain syystä Siru meni juttelemaan pojalle ja aloitti keskustelun huolettomasti mitään sen enempää miettimättä: " Miksi se poika täällä yksin seisoo " Siitä alkoi hyvä ilta, minkä päätteeksi he vaihtoivat puhelinnumerot ja lähtivät kumpikin omiin suuntiinsa.
Siru ei millään saanutkaan kotonaan unta vaan Kristianin lumoavan upeat silmät häiritsivät hänen mieltään ja hänen oli pakko laittaa pojalle vielä viesti, ja poikahan vastasi!

Siitä alkio kissa ja hiiri leikki. He tapasivat useasti pikaisesti ja muka vahingoissa, laittoivat viestiä ja soittelivat ja pian olivat jo kuin parhaimmat kaverit. He viihtyivät toistensa seurassa ja puhuivat kaikesta, ja kävi ilmi että myös Kristianilla oli kaksi lasta.

Ystävyys syventyi pian rakkaudeksi, ja aika pian Kristian muutti Sirun luokse asumaan. He katselivat yhdessä ikean kuvastoa, täyttivät pimeinä syysiltoina ristikoita ja joivat kuumaa kaakaota, kävivät yhdessä koirian kanssa kävelyllä, laittoivat kotia ja suunnittelivat tulevaisuutta. Puhuivat kaikesta ja harrastivat yhdessä yhteisiä asioista, joista kumpikin pitivät. Heillä oli yhteiset ystävät heidän elämänsä tuntui mahtavalta!

Kristianin lapset kävivät aina pitemmillä lomilla Sirun ja Kristianin luona ja tulivat täydellisesti toimeen Sirun tyttären kanssa. Kaikki tuntui menevän hyvin. Ja pian tapahtui se, mikä on jokaisen naisen elämän huippu hetkiä! Kristian kosi Sirua, ja näin kumpikin lupautuivat kokonaan toisilleen.

Onnen hetken vain lisääntyivät, kun Siru huomasi yllätyksekseen olevansa raskaana. Kristian pysyi lujasti Sirun tukena koko raskauden ajan suunnittelemalla isompaa asuntoa johon he muuttivat, vaihtamalla vanhan BMW:n farmariin, laittamalla lasten huoneen ja ostamalla kaiken vauvalle valmiiksi. Siru tunsi ettei kukaan mies ollut koskaan ollut hänelle niin hyvä, hellä, rakastava ja huolehtivainen. Hän tunti täydellisesti olevansa turvassa!

Synnytys ei ehkä ollut mikään kaikista helpoin, mutta Kristian pysyi kokoajan Sirun tukena ja kumpikin itkivät onnesta nähdessään yhteisen pienokaisensa ensikertaa.


Tuntui, ettei mikään voisi mennä pieleen.
Kristian kävi töissä ja Siru oli äitiyslomalla. Pitemmillä lomilla he tekivät reissuja sukulaisien luokse ja ulkomaalle. Joskus he kävivät kaikkien lasten kanssa huvipuistoissa ja retkillä. Kaikki tuntui olevan niin hyvin.

Tätä onnea on jo kestänyt melkein kolme vuotta, ja nyt he suunnittelevat innoissaan tulevia ensikesän häitä ja häämatkaa Mombasaan. Heillä on yhteinen omakotitalo, ja Siru odottaa jo toista vauvaa. Kaikki on paremmin kuin voisi kuvitella. Tästä voisi päätellä, että rakkaustarinat voivat vielä olla totta?


___________________________________________________

No vuosisadan rakkaustarinatkaan eivät elä ilman hoitoa..
Ja asiahan ei todellakaan sitten mennytkään noin.. Mutta ehkä pienellä työllä, mitä olisi vaadittu kummaltakin osapuolelta, olisi todellakin ollut kasassa oikean rakkaus tarinan ainekset....

Aamu on kylmä
Etkö sinäkään jaksaisi vielä nousta
Vaikket nuku enää

Minun pieni rakkauteni
En haluaisi enää menettää ketään
Sinä kyllä tiedät

Älä unohda minua
Kun taas on mentävä
Älä unohda minua
Hiljaa hyvästeltävä
Opittava olemaan yksin

Mitä pitäisi sanoa
Niin helposti ymmärtää väärin
Joskus se pelottaa minua

Enkä minä haluaisi loukata sinua
Ja silti olen iloinen kyyneleistäsi
Sinä välität vielä

Älä unohda minua
Kun taas on mentävä
Älä unohda minua
Hiljaa hyvästeltävä
Opittava olemaan yksin

Opittava olemaan yksin

Älä unohda
Kun taas on mentävä
Älä unohda minua
Hiljaa hyvästeltävä
Opittava olemaan yksin

Opittava olemaan yksin

Okkei!
Mä teen sen, mitä mun tehtävä on.
Mä meen, koska mun mentävä on.

Eeih, ei mikään mulle riitä, mulle eeih!
Ei mikään tunnu miltään enää, eeih!
Eeih, anna mä meen, anna mä meen!

Tän matkan voi vetää tääl monel taval.
Välil tuntuu kun ois pulssiton, elämän kovettama.
Silti tänään slovareita mun mankka veivaa,
tuntuu että itsee poimittuu maasta ei saa.
Sun jälkeen mikään ei mitään taaskaan meinaa
ja nää seksipommit toimii vaan laastareina.

Eeih, ei mikään mulle riitä, mulle eeih!
Ei mikään tunnu miltään enää, eeih!
Eeih, anna mä meen, anna mä meen!

Mä kerran löysin just sitä mitä etsin,
kaikin keinoin halusin pitää sitä hengis.
Oli seikkailut suurempii, kesät kuumempii,
jotain muutkinku musaan liittyvii unelmii.
Anna mä meen.

Ja vaikka kovaa mennään, tääl aina vauhti tuntuu rauhallisemmalt sä mun pelkääjän paikal.
Mut mä ajoin suhteen lunastukseen,
viimeinen yhteinen kuva jäi juhannukseen.
Jossitella voi, mut takas ei eilistä saada,
ei korjaudu teipil nää haavat.
Teinistä saakka oman reittinsä valkkaa,
silti välil miettii kuka peilistä stalkkaa.


Eeih, ei mikään mulle riitä, mulle eeih!
Ei mikään tunnu miltään enää, eeih!
Eeih, anna mä meen, anna mä meen!

En oo tunteeton, kyl mul tunteet on,
mut sun jälkeen kaikki ihan sama mulle on.
Mä teen sen, mitä mun tehtävä on.
Mä meen, koska mun mentävä on.
Kaikki on sanottu, kyyneleet padottu,
silmistäs säihke on kadonnut.
Mä teen sen, mitä mun tehtävä on.
Mä meen, koska mun mentävä on.

Anna mä meen.
Anna mä meen.

Eeih, ei mikään mulle riitä, mulle eeih!
Ei mikään tunnu miltään enää, eeih!
Eeih, anna mä meen, anna mä meen!
Eeeih!

Tää eksyi sitten taas norjaan :)
Siellä täällä jo kuljettu eikä vielä määränpäästä ees tietoa! :D
Ilmainen kyyti ja hyvä seura, eli kaikki hyvin! :)

Oli mulla pienen pelastusoperaation jälkeen meritähtiki, mut ei siitä sen enmpää.. HALUAN MERISIILIN!!

Siiluskas kiittää ja kuittaa :)

Paha: Et löydä hieromasauvaasi mistään.
Paniikki: Tyttäresi on "lainannut" sen.

Paha: Löydät pornoelokuvan poikasi huoneesta.
Paniikki: Olet itse sen tähti.

Paha: Lapsesi ovat seksuaalisesti aktiivisia.
Paniikki: Keskenään.

Paha: Aviomiehesi pukeutuu mielellään naisten vaatteisiin.
Paniikki: Hän näyttää niissä paremmalta kuin sinä itse.

Paha: Poikasi osallistuu saatananpalvojien menoihin.
Paniikki: Hän on uhri.

Paha: Vaimosi haluaa eron.
Paniikki: Hän on asianajaja.

Paha: Vaimosi jättää sinut.
Paniikki: Toisen naisen takia.

Paha: Vaimosi jättää sinut.
Paniikki: Liittyäkseen luostariin.

Paha: Vaimosi pidätetään ahdistelusta.
Paniikki: Hän ilmiantaa sinut.

Hyvä: Kiihkeää seksiä ulkona.
Paha: Teidät pidätetään.
Paniikki: Aviomiehesi toimesta.

Hyvä: Postinjakaja on aikaisessa.
Paha: Hän on pukeutunut maastopukuun ja osoittaa sinua rynnäkkökiväärillä.

Hyvä: Opettaja pitää pojastasi.
Paha: Seksuaalisesti.
Paniikki: Hän on homo.

Hyvä: Päätit poiketa kotiin pikaiselle.
Paha: Niin postinjakajakin.

Hyvä: Poikkesit kotiin pikaiselle.
Paha: Vaimosi ajaa pihaan.

Hyvä: Saat kolmen päivän viikonloppuvapaan.
Paha: Sairastut perjantaina.

Hyvä: Saat liput teatteriin.
Paha: Siellä esitetään performanssi-taidetta.

Hyvä: Menet katsomaan strippausta.
Paha: Tyttäresi on pääesiintyjä.

Hyvä: Poikaystäväsi treenaa.
Paha: Mahtuakseen vaatteisiisi.

Hyvä: Autostasi "loppuu bensa" juuri sopivasti.
Paha: Oikeasti.

Hyvä: Lapsesi odottaa sitä "herra oikeaa".
Paha: Poikasi, siis.

Hyvä: Tyttäresi käyttää E-pillereitä.
Paha: Hän on yksitoistavuotias.

Hyvä: Naapurisi voimistelee alasti takapihallaan.
Paha: Hän painaa 120 kiloa.

Mua viedään taas, kun vaan sä hymyilet..
Niin mua viedään taas, jos vaan sä katsot mua..
Niin mua viedään taas, jos vaan sä kosket mua..
Mua viedään, viedään, viedään...


Katon sua kauan ja hartaasti..
Jos vaan haluat, mä jään tähän varmasti..
Unohdun syvälle sun nauruun..
Sä vaan saat mut hyräilee lauluu..

Mut ainakaan vielä sä et mun oo..
Oonko vaan tielläs? Sä laitat mut valvoo..


Mua viedään taas, kun vaan sä hymyilet..
Niin mua viedään taas, jos vaan sä katsot mua..
Niin mua viedään taas, jos vaan sä kosket mua..
Mua viedään, viedään, viedään...

Syksyn yöt on jo aivan pimeitä ja kohta kai se talvikin on..
Muistelen taas kynttilän valossa miten istuttiin joskus sillan kaiteella ja katseltiin sysimustaan jokeen. Mietittiin, että jos sinne nyt hyppäisi, paleltuisiko, vai hukkuisiko virtaan, vai miten kävisi?

Muistan miten otit kädestä kiinni ja lupasit, että jos minä hyppään, hyppäät sinäkin. - Ei tarvitsisi kummankaan mennä yksin.
Muistan miten luvattiin että ollaan yhdessä ikuisesti. Parhaita kavereita. Kuin sisko ja veli.
Luvattiin, ettei kukaan tai mikään tulisi meidän väliin, ja olisimme aina toistemme tukena.
Sitten yks kaks, sun olikin mentävä..
Nyt mitä oon täällä yksin.
Et otakaan enää kädestä kiinni ja hymyile minulle.
Et halaa lujasti ja sano " kaikki järjestyy, pikku Siili "
Et enää tule satojen kilometrejen päästä luokseni kun laitan sinulle viestin, että on paha olla..
Nyt todellakin olen ihan yksin..

Minä muistan mitä luvattiin sillon. Muistan myös mitä muuta sanoit. sanoit: " Sun on aina pärjättävä paremmin ku mun " Miten voin sitten pitää lupaukseni, jos minun on silti pärjättävä?
Miten voin tulla luoksesi, jos minun on näytettävä että nousen aina jaloilleni ja jaksan taas??
Onko jo myöhäistä tulla?? Olenko jo pettänyt lupaukseni?
Mitä jos nyt tulen, odotatko yhä minua???

Ikävä on kamalan kova yhä.. Ei nämä vuodet vie sitä pois.. Kumpa olisit täällä..

R.I.P Tomi Russell <3

" Muistan kuinka toisillemme luvattiin/
Sua ilman kuolen tai joudun helvettiin/
kanssasi sain täällä hetken olla onnellinen/
kaikki kaunis katoaa nyt mä tiedän sen/ "