IRC-Galleria

kuljit silloin kanssa toisen hän suuttui kun juteltiin

neuvoja muiden kuunneltu ei vaan sydämen ääntä seurattiin

menikö pikkusen yli jollain...
huh huh... kannattas miettii ensin ennenkä alkaa sitä päätä aukoo...
kyllä ne perkele jossain välissä mullaki hermot menee
että yks lähti pelistä pois!!!

tämä kaikki sattui liian lujaa pieneen enkeliin
joka kaiken turhaan antaneena särkyi afalttiin
nyt hän yksin valvoo
ja laiturillaan odottaa
että laivasaapuu ja sirpaleet pois kuljettaa

kuka kanssas nyt valvoo tiedä en
hän saako sut kokonaan
sua jakamaan
en pystynyt mä milloinkaan

miksi hänkin on täällä??

-ai miksi hänkin on täällä? no varmaan siks ku tää on mun auto



-ei HELEVETTI

On aina käynyt niin, toinen lähtee toinen jää
mutta tuskin kukaan uskoo ettei osais enempää
on aina käynyt niin, toinen liikaa yrittää
muistan hetken jolloin alkoi loppuelämämme tää

Hän istui pöytään, haastoi mun, kuin alkuun kaksintaistelun
kun sanoi ettei kukaan voisi häntä rakastaa
nyt toinen piippuun puhaltaa, ja vielä katsoo kuolevaa
vaan kumpi voittaa, sitä kukaan tietää ei saa

Ei voi ennustaa, mitä muistaa jokainen
kohtalo kun pyyhkii sivut päiväkirjojen
ja lauseet jotka jää, niitä harva ymmärtää
mut oikeutusta etsii teot synkimmätkin nää

Hän istui pöytään, haastoi mun, kuin alkuun kaksintaistelun
kun sanoi ettei kukaan voisi häntä rakastaa
nyt toinen piippuun puhaltaa, ja vielä katsoo kuolevaa
vaan kumpi voittaa, sitä kukaan tietää ei saa

Vaan ei kuitenkaan, voi vaan nousta koneeseen
kun ensin joku nostaa pinnan alle painuneen
yö saapuu ajallaan, haaskalinnut piiloistaan
kyllä korppikotka tietää milloin elämä jaetaan

mitä mietit?
älä mieti liikaa!
saatat seota!!!
mut älä huoli
kaikki on varmasti okei!!! :)
hmm..
vai onko?
hah

masu kasvaa kasvamistaan :D kohta jo 4kk täynnä...

Anna mulle ne vastaukset
sä tiedät että mä tarviin ne
Kun on niin helvetin vaikee luottaa
pelkkiin totuudenrippeisiin

Anna mulle ne vastaukset
en vaadi mut helpottaishan se
Mikään ei oo niin piinaavan tuskaista
kuin epätietoisuu

Kaija Koo - Kylmät kyyneleet

maa, peittyi yöllä valkeaan,
enkä unta saa
vaikka ensi kertaa,
en huolta jaksa siitä kantaa
rakastatko mua sä paljonkaan.
Et mua huomaa,
jos en pidä ääntä itsestäin,
olen kuin ilmaa,
mitä jos se loppuu yllättäin,
ja mä mietin, vaikket mua sä huomaa
niin kumpaa meistä ei ole olemassakaan


silmissäs vain on kylmät kyyneleet,
näen sun syväjäätyneen,
ei tunto palaa,
pääsen uniis salaa ja katoan jälleen
takavasemmalle
tunnet sen, olit joskus oikea ihminen
jää vain kylmät kyyneleet

sä tahdoit säkenöivän enkelin taivaisen
aion olla tästä eteenpäinkin maan hiljainen
sä et oo kovin vahva mutta
en oo sitä vaatinutkaan

maa peittyi yöllä valkeaan
kehoas rakastella saan
mutta missä sinä oletkaan
ja siihen pian kaadutaan
jos et pysty rakastamaan itseäsi ollenkaan


kadotit kaiken mikä oli pyhää
vanhoilla säädöillä päivästä päivään mennään
maa peittyy valkeaan yksin oon kahdestaan
mutta mulla sentään vielä virtaa oikeat ja kuumat kyyneleet

silmissäs vain on kylmät kyyneleet
poskilles tiivistyneet
ei niissä suolaa ole ei ne kirvele ei ne vapaasti juokse
sä laitat kahvin tippumaan vaikka näet tavaroitani pakkaan
on mulla kuumat kyyneleet