IRC-Galleria

Jokaisella meillä on
muistoja
Ne lapsuusajan ystävät
ovat kadonneet
ja huoletonta aikaa
takaisin en saa
Aika muuttaa tarinaa
sen tietää
kun aikuiseksi kasvetaan
mut sydän ei unohda

Kaikki muistot kauneimmat
aina mieleen palaavat
ne tähtiin kirjautuu
Niitä öisin katselen
ja mietin missä oot
oonko muistoissasi
vielä sun

Jos voisin ottaa takaisin
ne vuodet
joiden mukana me vartuttiin
ja elämää opittiin
Mut hyvät ajat sisälläin
ne säilyy
ei kukaan niitä voi poistaa
sillä sydän ei unohda

Kaikki muistot kauneimmat
aina mieleen palaavat
ne tähtiin kirjautuu
Niitä öisin katselen
ja mietin missä oot
oonko muistoissasi
vielä sun
Niitä öisin katselen
oonko muistoissasi
vielä sun

Sinussa on jotain haavoittunutta
Jotain tahraamatontakin
Olen hulluna sinuun, mutta pelkään,
Että sua satuttaisin
En tiedä toista sinun laista
Yhtään rakastavaista
Miksi koskaan sinut kadotin?

Sinussa on jotain, jota ei voi selittää
Sillä sinussa on jotain niin hämmentävää
Sinussa on jotain, jota muut ei ehkä nää
Se on jotain, joka minuun iäksi jää

Nähtyäni sinut uneni muistin
Lämmin, tuoksuva, öinen maa
Ja sinä varjossa vanhan kuistin
Katsoin ilmettäs odottavaa
Ja se tuntui oikealta
Sulla on outo valta
Tiedä en ketään noin ihanaa



Vaan varjon takana on valo
Kirkas ja armoton
Ja sen viaton sydämen valo
Jossakin meissä se on



Sillä sinussa on jotain...

Kun luet tämän viestin, vietä muutaman minuutin hiljaisuus heille, ketkä menehtyivät Jokelan ampumakohtauksessa. Kun olet viettänyt hiljaisuutta, kopioi tämä viesti ja lisää se omaan päiväkirjaasi. Menehtyneet ansaitsevat hiljaisuuden.

lallallalllalllaaaaaaaaaaaaaaa

mä kuulin että aijot kahlita sä minut
en siihen valmis olla voi
niin helposti mä vielä unohtaa voin sinut....

voit silti antaa pienen hymyn kaivatulle
jos vielä tunnet ikävää

Lyö kello jo kahtatoista lyö ihana täydellinen yö, kaadetaan vielä shampanjaa pisarat maljaan kuplii.

Tää, ilta saa meidät leikkimään, ihosi kuumenevan nään, sydämet
Yhteen pitkittää, tunnista toisiin siirtyy. löytöretki elämä on tuntemattomaan.

Mitä tapahtuu
Olen hereillä
Eikä kukaan muu tunne mua niinkuin sä

Valehdellaan pienemmäksi vahinko
Älä muista että kiinni jäätiin jo
Sillä kukaan ei oo edes puoltakaan
Siitä mitä susta saan
Aina kun mua kosketat

minussa taita ollaa pahoja henkiä hah hah

Tuo hajonnut marmoritaivas, valuu huoneeseen valtoimenaan
Olet poissa viereltäni, muttet sydämmestäin milloinkaan
Tunnen yhä kätesi painon ja voin kuulla äänesikin,
ja jos suljen hetkeksi silmät, on kuin kanssas taas olisin