Enkkuruotsikertaus. On niin näläkä, että sussuki alkaa vaikuttamaa herkulliselta. Tuossa se kahtoo kauhussaa, ku tämmösiä suunnittelen. Hätä ei lue lakia, eikä nälkä varsinkaa. Päivä on menny.. väsyneesti. Eile nukahin puhelimen päälle ja heräsin yöllä siihen, ku se paino ikävästi kylkiluiden väliin ja luin sitte saapuneet viestit. Vähä myöhässä.
On muuten mahtava tehtävä tässä "minun kissan nimeni on Tussu." Joo, eipä oo ei. Se on tämä ruotsi pervo kieli.
Tännää oltii lähössä tunnille nii sussu ilmoitti reippaana tyttönä, että eihän me vaatteita tarvita. Liekkö aikonu viuhahtaa.. Vaikia sanua näin peruskoulun pohjalta. "Mitä tarkottaa viuhahtaa?"-Sussu. Ei täällä kaikkea kerrota. Puoliakkaa.
Vielä olis parikytä minnuuttia että pääsee syömään. MINEN JAKSA ! Syön tämän näppiksen, hiiren, sussun, sukat.. Ketsuppia ku olis. Tai ees suolaa. Mää luulen, että sussu olis aika makea, niinku sellanen.. Mansikkainen. Säästetään se jälkiruuaksi. (; Tai sitte siirryn suoraa jälkiruokaan..
Vaikea valinta. Pitää tässä miettiä, kunhan nälältä kerkiää.
Vielä olis äikkää ja ruotsia, sitte pääsis kotia nukkummaa, ku ei oo taas jaksanu nukkua ku jottai 7h yössä. Ei riitä tollaset määrät. Viikonloppuna nukkus sitte heti viiskytä tuntia nii ei tarvihe haukotella!
Jeessöör, vois lopetella tämänki paskan jauhamisen tällä kertaa tähän.