IRC-Galleria

suoriuduin eilen matkastani hienosti. vaikka en kouluun pääsisikään, oli se lepaan koulu kyllä ehdottomasti vierailun arvoinen. jos joskus eksytte hämeenlinnan suuntaan, niin kannattaa ajaa lepaalle ja jatkaa lepaan pientä mutkaista maantietä aina niin pitkälle kuin sitä riittää. on muuten ihan hirvittävänkamalan kaunista! takaisin ajaminen oli jo vähän väsyttävää, pitkä päivä takana ja tuhat kilsaa päivässä on helteellä jonniin asteinen helvetti. jalat oli ihan puutuneet ja turvoksissa, kun vihdoin otavankadulle pääsin.
illalla kissoja ulkoiluttaessa mietin, että miksikäs herra varis rääkyi vimmatusti ja hakkasi nokallaan puun oksaa. arvelimma, että sillä on pesä jossakin lähellä ja yritti meitä saada siltä suunnalta pois. totuus kuitenkin oli, että pieni harakka oli lähtenyt pesästä litomaan ja kökötti pensaan juurella piilossa eivätkä vanhemmat sitä millään huomanneet. minä ajoin sitä pentua takaa (kuulostaa julmalta...) niin, että se suuntasi kotipuun alle. eihän se raukka sinne pesään takaisin pääse, kun ei osannut lentää ollenkaan, mutta jospa ne keksisivät jotain. tuossa pihalla pörrää ne kaksi vapaana elävää kissaa, joilla kuulema on ihan omistajakin, mutta ei taida ko. henkilöä paljon kissojen menot kiinnostaa... muutaman oravan ne ovat jo tappaneet ja hiekkalaatikko on täynnä niiden kustajapaskoo. yöks.
eilen olisi tehnyt ihan hupsuna mieli suunnata kuppilaan, mutta ei kertakaikkiaan jaksanut. ihan hyvä toki, koska tänään on duunia. hartiat on jumissa ja jalakoihin koskee. valivalivalivali.
pidän nykyään suunnattomasti pikakahvista. sitä oppi juomaan silloin ranskassa oleillessa ja nyt olen jumiutunut siihen uudestaan.
tänään pitää pestä pyykkiä ja siivota. kikkeli sent.