IRC-Galleria

Epävakaa persoonallisuus (DSM-IV)
Laaja-alaista ihmissuhteisiin, minäkuvaan ja affekteihin liittyvää epävakautta ja huomattavaa
impulsiivisuutta. Alkaa varhaisaikuisuudessa ja esiintyy monissa yhteyksissä vähintään
viidellä seuraavista tavoista:
1. Kiihkeitä yrityksiä välttyä todelliselta tai kuvitellulta hylätyksi tulemiselta.
2. Epävakaita ja intensiivisiä ihmissuhteita, joita luonnehtii äärimmäisen ihannoinnin ja
vähättelyn vaihtelu.
3. Identiteettihäiriö: merkittävästi ja jatkuvasti epävakaa minäkuva tai kokemus itsestä.
4. Impulsiivisuus ainakin kahdella potentiaalisesti itselle vahingollisella alueella (esim.
tuhlaaminen, seksi, kemiallisten aineiden käyttö, holtiton liikennekäyttäytyminen,
ahmiminen).
5. Toistuva itsetuhoinen käytös, siihen viittaavat eleet tai uhkaukset tai itsensä viiltely
ym. vahingoittaminen.
6. Affektiivinen epävakaus, joka johtuu mielialan merkittävästä reaktiivisuudesta (esim.
intensiivinen jaksoittainen dysforia, ärtyneisyys tai ahdistuneisuus, joka kestää
tavallisesti muutamia tunteja ja vain harvoin muutamaa päivää kauemmin).
7. Krooniset tyhjyyden tuntemukset.
8. Asiaankuulumaton, voimakas suuttumus tai vaikeus kontrolloida suuttumusta (esim.
toistuva äkkipikaisuus, jatkuva vihaisuus, toistuva tappeleminen).
9. Hetkellinen stressiin liittyvä paranoidinen ajattelu tai vakava dissosiatiivinen oireilu





”Katsoessaan elämäänsä taaksepäin hänen
mieleensä tuli äkkiä kuva laivasta,
jolla ei ole kapteenia. Kovaa vauhtia
se kulki, välillä eteen- ja välillä
taaksepäin, mutta aina se kulki. Kurssin-
muutokset vain näyttivät toisinaan niin
jyrkiltä, että hänen mieleensä nousi kysymys,
miten kauan liitokset oikein kestävät.”

- Markku Jokila, 1992