IRC-Galleria

tän biisin sanoihin ja sain trauman musiikkivideosta.... junttihenkisyyttä havaittavissa http://www.youtube.com/watch?v=zuJyiwZ0580


Last night you talked about leaving,
I said I can't let you go
It's not just emotional feeling
I need your body and soul

You give me one good reason to leave me
I'll give you ten good reasons to stay
You're the only one I believe in
I'll be hurt; I'll be hurt, if you walked away


Too many broken hearts in the world
There's too many dreams can be broken in two
Too many broken hearts in the world
So I won't give up the fight for you

The world is full of lonely people
Who never held onto love
Last night I tried to reach you
But somehow it wasn't enough

So I said, can't you wait any longer
I'll give you all that a lover should give
It ain't my pride but my love that is stronger
I'll be hurt; I'll be hurt, if you walked away

Mikä siin on et sillon ku ei haluu kännätä niin asuu sellases paikas, jossa kaikki kaverit kännää, sitku haluis ite vetää lärvit niin asuu sellases paikas et kaikki kaverit on absolutisteja.

Katoin vikan jakson L-koodia, siis vikan jakson koko sarjasta. En tajuu miks sitä loppuu on haukuttu niin paljon, musta se oli tavallaan ihan hieno. Kyl tavallaan tos vikas tuottaris koko sarjan tunnelma muuttu, koko ajan meni vaan synkemmäks ja synkemmäks ja sit on semmonen tunnelma et vaan odottaa et kaikki räjähtää käsiin.

Ja tavallaan hyvä ettei tota jatkettu enää ku sit koko sarja ois jo menny pilalle jos sitä ois vaa pitkitetty ja pitkitetty, ja just siks et tos tuottaris oli koko ajan semmonen ahistava " kaikki menee kohta vituiks" tunnelma, niin oli vaa tavallaa helpotus et se kaikki loppu.
Ja tos vikas jaksos sit kiteyty koko tuottarin tunnelma ja sen oikee tuns et ollaan ihan lähellä sitä "loppuräjähdystä" Ja viel ku se loppu jäi vähän mystiseks viel nii seki oli hienoo.

Ja muutenki se sarja tuntu olevan sillee pysähdyksis ettei oikeestaa tapahtunu enää mitää kehitystä, kaikki polki paikallaan tai meni huonompaa.Koko sarja oikein kuoli pikkuhiljaa loppua kohden mentäessä, koko ajan vaan paljastu lisää ongelmia.

Mut jokatapaukses iha erilaista settii ku alkupään tuottarit, ne oli semmosta " jee bileetpannaanjuodaanihmissuhdedraamaajee" mut sit toi vika (vähän tokavikaki) tuottari alko olla sellast pimeet melankoliaa eikä enää semmost perusdraamaa.

Mut joo, tykkäsin.
Oikeestaa tää Black Dahlian kannesta tehty väännös kuvaa tota vikaa kautta aika hyvin.

Siiis mitä hittooo, aloin itkee ku kuulin et Elizabeth Taylor on kuollu. Kauhee shokki. Tuli mieleen Michaelin kuolema ja kaikki. Muistin taas miten yhtäkkii voi tapahtuu ties mitä... ja toi oli nyt viel tommonen MJ:hin liittyvä kuoleminen. Ahistavaa. Tuli ihan kummallinen olo. Kaikki vaan kuolee.

Nyt tekee mieli kattoo perhosvaikutus, tuli täst videosta semmonen fiilis

mun kielessä ei oo tuntoo : / tai oikeestaan tos kielen päässä... ku ensin se oli kipee, sit poltin sen kahviin ja sit purasin sitä eilen illal pahasti ja sen jälkee en oo tuntenu tolla kielen päällä mitään ja se on valkonen... angst.

Katoin I love you Phillip Morrisin ja jakson L-koodia ja haluisin kattoo kauheesti lisää kaikkee, mut silmät ei pysy enää auki -.- surkeeta. Väsymys on leffaillan pahin vihollinen. Tai siis leffayön.

Hitto, katoin sairaan ja surullisen leffan, Mysterious skin:in, joka oli oikeestaan loppujen lopuks ihan hyväkin... menee vähä siihen Boys don't cry- kategoriaan, hyvä leffa, jota ei kuitenkaan ikin haluu nähä uudestaan

oon viettäny koko illan ja kohta yön näitten matikan läksyjen kaa ja ei, mä en vaan osaa

mä häviän ja haihdun pois ja toivon että mua ei ois
olen pelkkä autio avaruus
miten onni korjataan
paremmaksi paikataan
päästänkö irti kun
oon huono jaksamaan