IRC-Galleria

Sulla on ehkä parempi siellä ylhäällä, ei kukaan sua enää yhtään satuta.
Sanoit mulle joskus, et haluut nähä mun lapset sit isona ja et miten ne kasvaa

Kaikella tarkoituksensa,
mutta silti ei ymmärrä, miksi?
Rakkaitamme vaalimme,
koskaan ei ajatella saata,
että tämä päivä on viimeinen.
Sitä katsoo rakastaan, vannoo,
että on aina paikalla,
kun rakas apua tarvitsee.
Mutta entä jos tämä päivä on viimeinen?
Halasin tänään rakastani,
sillä en voinut olla varma,
että rakkaani olisi aina kanssani.
Jumalalta kysyin,
miksi hänet veit,
mutta Hän ei vastannut.
Kysyin onko siellä edes ketään,
ja pisara tippui kädelleni.
Oliko se sattumaa,
vai vuodattiko Hän kyyneleen kanssani?
Joku sanoi joskus,
että Jumala ottaa ne ensin,
joita rakastaa.

Niin äkkiä lähdit.
Varoitit hetken ennen.
Halunnut et rakkaittesi
itkevän hupenevaa aikaa.
Tulit ovelle vastaan,
varjonasi ystäväni,
pinnistit voimasi tervehdykseen,
kuin se tärkeintä maailmas ois.
Kadun niin paljon.
Hetkiä, joina en sulle löytänyt aikaa,
jota luulon olevan loputtomiin.
Kun vein sinut kävelylle tienlaitaan
sen sijaan että olisin vienyt metsään,
jonka tuoksuja niin rakastit.
Olisit ansainnut sen.
Yhden minä tiedän,
me tapaamme vielä.
Tässä maailmassa kenties,
jos sielumme vaeltavat.
Jos taivas on totta,
sinä odotat minua siellä,
mitä olenkaan vailla ilman lämpöäsi...

Meidän perhe oli köyhä sain viikkorahaa kympin viikossa
Jos rahal saisin sut takas, en tarvis ees viitosta
Mutta ei auta itkee, ei auta vaik haluisinki
Mitä mä ees tekisin vaikka niin tapahtuisiki
Puhuttasko asiat jotka jäi sanomatta
R alkava sana vai jäiskö sekin sanomatta
Halattaisko vai lähtisinkö mä karkuun
Se ei ois todellista, muistan kun sä jouduit arkkuun

On paljon ihmisii, jotka näihin sanoihin yhtyy
Viel monen vuoden päästä kynttilä haudalles syttyy

"En pysty sanomaan, paljon sua rakastan"
Mullon niin paljon mieles mitä viel haluisin sanoo
En tiedä ootsä siel ees mut toivon että nään valon
"On liikaa muistoi mieles, Määränpää mullei viel ees"
Kyl me viel nähään, tai ainakin mä toivon
Pitää toivoo et tappion jälkeen tulee voitto

Sun kasvos ja hymys ja säteilevät silmät
Kun kelaan niitä niin ei välii enää millään
Ja sit kun saan lapsii opetan niille samat asiat
Mitä säkin oot opettanu mulle ihan salettii ja
Koitan olla niille maailman paras äiti
Et nekin voi sanoo skoles parempaa ei löydy mistään
Ja musta tuntuu, kun silmät mustast tummuu
Ei enään satu yhtään vaan suu mul taas puutuu
Päästään puhuun ja vastaan tulla kai kerkeet
Rest in peace, rakkaudel sun lapsenlapses Meri.

Joo, näin on.

"Minä uskon Stephenie Meyeriin,
äitiin, kaikkivaltiaaseen,
Twilight :in ja mahtavan kirjasarjan Luojaan,

ja Edward Culleniin,
Stephenien luomaan poikaan,
meidän Herraamme,
joka luki kaikkien ajatuksia,
syntyi Carlisle Cullenista,
kärsi espanjantaudin aikaan,
purtiin, myrkytettiin ja tapettiin,
astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä ylös kivuista,
astui iänkaikkiseen elämään,
asuu Stephenie Meyerin, äidin, kaikkivaltiaan,
suositussa kirjassa,
ja on sieltä tuleva rakastamaan
eläviä ja kuolleita

ja kauniisiin vampyyreihin,
sateiseen kaupunkiin Forksiin,
Bellan vereen,
kipujen anteeksiantamiseen,
vampyyriksi muuttumiseen,
ja iänkaikkiseen elämään.

AAMEN''

Kerran elämässä
Tarkoittaa, ettei tule toista mahdollisuutta
Joten uskon, että sinun ja minun
Olisi tartuttava siihen, kun vielä voimme<3

Ei ole taivaalla tähteä,
Jota emme voisi tavoittaa

Can you imagine
What would happen
If we could have any dream?
I'd wish this moment
Was ours to own it
And that it would never leave
Then I would thank that star
that made our wish come true
'Cause he knows that where you are
Is where I should be too