mulla oli kyllä jotain järkevääkin mitä piti kirjoittaa... mut en nyt enään muista.. liittyi YLLÄTYS YLLÄTYS ihmissuhteisiin...
Pontukselta amputoitiin se häntä silloin viime keskiviikkona.. ne otti noin 15cm. eli noin 1/3.. el.lääkäri sanoi jo kun tultiin sisälle että Pontuksella on erityisen pitkä häntä ja ettei oo mikään ihme et se on hakannu sen rikki.. Leikkaus meni hyvin ja koira on kunnossa
vaikkei ollu kyseessä mikään vaarallinen tai riski leikkaus, se nukuttaminen oli kuitenkin kauheaa..Pontus sai piikin lonkkaan ja sit se katto mua silleen epäluottavaisesti. sen jälkeen se ei sit suostunu kattoo mua ollenkaan, eikä se kuunnellu mitä sille sano. sen jalat alko pettää alta ja se horjuili ympäri sitä pikku huonetta, mut se ei halunnu mennä makaamaan. kuola valu ku pitkät ja paksut kengän nauhat sen suusta ja sit se rojahti maahan. Ei ollu kivaa nähä oma koira tollases tilassa.. se varmaan luuli että mä hylkään sen
kahen tunnin päästä sai hakea Pontuksen takas kotiin. Kun se tuotiin odotushuoneeseen mun luokse se oli jo ihan hereillä ja se moikkas KAIKKIA jotka istu siel huonees...
oli se ehkä vielä vähän sekaisin päästään, mut ainaki se oli onnellinen eikä semmonen surkee ku silloin ku vein sen sinne... Nyt kolme viikkoo antibiootti kuuril ja särkylääkkeitä tarvittaessa ja "laastari" vaihdettava joka päivä.. kyllä tää tästä.