leggis on saanu oman kodin... tavallaan oon tosi helpottunu ja iloinen mut samalla sit taas surullinen. Mun tulee hirvee ikävä tota riiviöö :(
Onneks se ei muuta hirmu kauas, enkä menetä sitä kokonaan ku se menee duunikaverille, mut silti..
Oisin halunnu sen omaks... mut kun ei onnistu nii ei onnistu.
Eilen ku mulle ilmoitettiin et Leggari lähtee omaan kotiin, niin menin istuu sen kans keittiöön. Leggis toi mulle leluja ja tuli syliin istuu. Se on ihana, en haluis luopuu siitä.
Leggis ei oo ollu mulla ku 1,5 viikkoo, mut silti oon kiintyny siihen ihan hirveesti. Se on täydellinen koira. se on miellyttämishaluinen ja aktiivinen, osaa toimia yksinäisesti mutta rakastaa puuhailla ihmisen kanssa.
Muistan miten sillo ekana päivänä annoin sille semmosen ison solmuluun et sil olis jotain tuhottavaa kun se jää yksin. Kun tultiin kotiin luuta ei näkyny missään ja ajattelinet koira oli sitten vetäny koko jättiluun napaansa. Illalla se kuitenkin toi sen luun mulle, se oli piilottanu sen maton alle :) Illalla se sitten rupes järsii sitä siitä keskeltä. Ei silleen miten koirat ylensä tekee, et aloittaa sen järsimisen päädystä, vaan se nuoli sitä puruluuta siitä keskeltä. Kun luu pehmenni niin se rupes repii siitä paloja :)
Muistan myös miten se ekan kerran uhmas mua... Maisteli tuolia vaik olin siinä ihan vieressä. kielsin ja se katto mua silleen veikeesti ja upotti hampaat uudelleen siihen tuoliin. Kielsin uudestaan ja Leggs jouksee matolle ja alkaa retuttaa sitä :D oli sit pakko siirtää se matto pois (en haluu et se rikkoo sen ku ami on tehny sen mulle).
Ei vitsi, eihän toi koira oo kuolemassa tai mitään.. en tajuu miten voin olla näin allapäin kun tiedän et sille paras koti ei oo täällä. Bogie pelkää sitä ja Pontus.. noh, Pontus ei jaksa tota pikku neitiä. Neiti vahtii ruokaa muilta koirilta eikä mulla varmaan riittäis aika kolmeen koiraan (varsinkaan ku toi Leggis on niin hirmu aktiivinen). Sen on parempi olla ainoana koirana jossain missä sen kanssa jaksetaan puuhailla kaikkea kivaa. missä se kyllä sitten pääsee leikkii muitten koirien kans ja missä se sit voi oppia kaikkea uutta kivaa.
Mut silti toi koira olis sopinu mulle.. mun unelmakoira (sori Pone). Leggarissa risteytyy Ponen aktiivisuus ja hölmöily hannan miellyttämishaluun ja tottelevaisuteen.. huoh..
Pitää tehdä kaikkea kivaa Leggsin kans nyt näinä vikoina päivinä kun se on meillä.. Lähtisköhän kalle B:n & P:n kans mökille viikonlopuks. Saisin olla Leggarin kans kahdestaan. tosin en kyllä tuu pystyy luovuttaa tota koiraa yksin.. alan itkee :(
Mitä jos leggs haluukin tulla mun mukaan eikä ollenkaan haluu jäädä sen uuteen kotiin.. mitä jos se alkaa itkee mun perään?? :(
Leggs on pari kertaa päässy pois tuolta keittiöstä silleen vahingossa.. toissapäivänä se sinkos sieltä ku joku raketti ku Kalle tuli keittiöstä. Juoksi suoraan olkkariin Pontuksen luo. Ei murrannu tai ärränny yhtään, halus vaan olla Ponen kans <3
Eilen se sitten ite avas ton oven.. :) jäi nätisti siihen ovenrakoon kattoo ei tullu ulos keittiöstä avas vaan oven :) hassu koira.
Nyt se murisee jollekkin tuolla keittiössä.. se on siellä vaikka pääsis olkkariin meidän kans (mul on muuri sohvan ympärillä).. se luulee et sen tehtävä on vahtia parveketta..
hitto mulle tulee ikävä tota koiraa.