Mä kävin tänään Finlandiatalossa kuuntelemassa Beethovenia Kaupunginorkesterin säestämänä. Yhdeksäs sinfonia, se missä on kaikki ne rummunpaukkeet ja valtava kuoro ja Oodi Ilolle (viisutunnari)...
Ihan kivasti toimi, hianosti soitti, kaikki meni mainiosti. Kuoro seisoskeli vielä taka-alalla ko ei viä tarvinnu laulaa. Sitte kuulu vasemmalta laidalta lavaa vallan hirmunen kolina, ko kontrabasisti kaatu kumoon. Kaikki hiljeni, hetken tuijotti ja sitte moni soittaja riens apuun ja yks muita viksumpi nainen älys kiljasta jotakuta ambulanssin soittoon. Lääkäreitä oli paikalla muutamakin, siellä elvytettiin tyyppiä ja niin edelleen. Yleisöä pyydettiin poistumaan joksikin aikaa salista, ja sitten katsottaisiin, voidaanko jatkaa vaiko ei.
Salista mentiin sitten ulos, pyörittiin hämmentyneinä ja puhuttiin kaikki samasta asiasta. Ne oli vahingossa unohtaneet sellaiset telkut päälle aulaan, ja niissä oli suora näkymä saliin. Ambulanssi oli saapunu ja se mies otettiin paareille, sitten yhteys katkes. Populaa alko virrata poispäin ja aateltiin, ettei konsertti enää voi jatkua, eikä jatkunukkaan, kaikki orkesterista oli liikaa shokissa.
Kyllä se tyyppi vielä ulos mentäessä hengissä oli, ei sitä muuten ois siihen hianoon ambulanssiin laitettu, tippakin kiinni ja ensiapua...
Oli se nyt hiukan tragikoomista. Kukaan ei ainaskaan pääse väittämään, ettei klassinen musiikki oo jännittävää.