IRC-Galleria

Rasismin vastainen kulkue vainojen uhrien muistopäivänä 27.01.
Lähtö kolmikulman edestä klo: 14.00.
Järjestää: Musta Aalto

Tammikuun 27. päivänä vietetään kansainvälistä holokaustin uhrien
muistopäivää. Päivä valittiin kansainväliseksi holokaustin
muistopäiväksi, koska tuolloin neuvostoarmeija vapautti natsien
suurimman kuolemanleirin Auschwitz-Birkenaussa vuonna 1945. Useat maat
muistavat kyseisenä päivänä holokaustin uhreja. Suomessa päivää
vietetään vainojen uhrien muistopäivänä.

Äärioikeistolaiset liikkeet nostavat päätään ympäri maailmaa. Nämä
muukalaisvihalla ratsastavat liikkeet ruokkivat ihmisten ennakkoluuloja
yksinkertaistamalla kaikki yhteiskuntien ongelmat muualta tulleiden
syyksi. Samaan aikaan saamme jatkuvasti lukea maahanmuuttajia vastaan
kohdistetuista rasistisista hyökkäyksistä. Viimeksi kirveellä
aseistautuneet miehet hyökkäsivät kurdiperheen kotiin viikonloppuna
Valkealassa.

Yhteiskunnan - eli meidän on reagoitava tällaisiin hyökkäyksiin
välittömästi. Meidän on annettava selkeä viesti ettemme hyväksy
rasismia missään muodossa. Meidän on ryhdyttävä vastarintaan nyt, kun
se on vielä mahdollista. Me emme halua natsien väkivaltaa kaduillemme,
emmekä populistisia oikeistopoliitikkoja valehtelemaan meille. Rasismi
on tuomittavaa aina. Oli se sitten työpaikkahaastattelussa ilmenevää
piilorasismia, politiikkaa tai uusnatsien väkivaltaa. Meidän täytyy
taistella sitä vastaan.

Tervetuloa mukaan kulkueeseen. Viestiä saa levittää.

Ja koska en osaa lisätä kuvaa niin tässä on linkki julisteeseen: http://personal.inet.fi/private/venike/rasismijuliste.gif

[22:43] <aikku> oonko ihana oonko! koska: menin vessaan ja koira makoili siellä ja laitoin sille pyyhkeen naamalle ja sanoin: oot niin ruma et peitetään sun naama

[22:04] <aikku> yhyy löin itteeni puukolla jalkaan ja tulee paljon verta D':
[22:04] <Quatermass> miten vitussa se onnistu :O
[22:06] <aikku> vuolsin tossa porkkanaa ja lipsahti vähän ohi
[22:06] <aikku> se uppos reiteen sentin syvyydelle D:
[22:06] <Quatermass> no perse
[22:06] <aikku> onneks se oli kaponen ettei tullut kauheen isoo haavaa, syvä kyllä
[22:06] <aikku> ja onneks sain tyrehdytettyä verenvuodon
[22:06] <aikku> mutta nyt mun tietokonetuoli ja lattia matkalla vessaan on veressä :(

En tykkää laittaa tänne päiväkirjaan mitään testei tai semmosii mut tän laitan koska mua kiinnostaa:

Puhelin voi paljastaa yllättäviä asioita. Vastaa rehellisesti: Millä nimellä esiinnyn puhelimessasi?

Ou jea kohta on lähtö edessä ja pääsee taas *BAILA*ileen.
Et see you in Lempäälä bitches!

:(

:(

Hei kaikki, tänään on mun synttärituparit eli jos tunnet ansaitsevasi pääsyn näihin vuosisadan ellei jopa -tuhannen rankimpiin Bailuihin niin ilmoittelepa itsestäsi.

TV1 12:30 Eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunto

Huhhei, jouduinhan sentään olemaan netittä reilun viikon! Vähänks oli paskaa.
Ja koska oli tylsä viikko niin ehdin kirjoittelemaan taas näitä:

HELP 6/78

EUROVIISUT: LAULUKILPAILU VAI PELLESIRKUS?

Tämän vuotista pellesirkusta katsellessani heräsi jälleen mielessäni kysymys: toteuttaako Euroviisut kaikki ne päämäärät, jotka sille asetettiin vuonna 1955? Silloinhan oli yhtenä tavoitteena lähentää Euroopan kansoja toisiinsa musiikin keinoin.
Näyttää, että nämä päämäärät on haudattu ties mihin. Viisuista on tullut levy-yhiöiden ja eri kansojen kaunotar- ja kaupallisuuskilpa. Olisi kenties aiheellista harkita kannattaako näitä suuren rahan viisuja ylläpitää vuodesta vuoteen.
Mielestäni koko asia olisi pohdittava uudelleen. Joko Euroviisuista olisi muovattava jokaisen kansan omaa musiikkia esittävä kilpailu tai sitten lopettaa koko älytön karnevaali.
Eihän koko hommalla ole mitään tarkoitusta tällaisenaan. Samantapaisia rämpytyksiä voivat halukkaat käydä kuuntelemassa discoissa.
Jos viisuja kuitenkin päätetään jatkaa olis tarpeen perustaa rinnalle, samaan aikaan maailmalle välitettävä tanssi- sekä rytmiryhmäkilpailu ja muotivaateshow.
Laulukilpailuhan Euroviisujen pitäisi olla, mutta kun pelkkä tanssi, pukeutuminen ja typerryttävä kuiskailu on eräiden maiden kappaleitten koko sisältö! Yäg!

Kyllästynyt

---

"KEKSIKÄÄ JOTAIN UUTTA!"

Taas on yhdet Euroviisut takanapäin. Taso oli korkea ja biisit paranevat vuosi vuodelta. Mutta Finlandia senkun vaan jatkaa tavanomaista viisurallatustaan. Olis jo aika keksiä jotain omaperäistä ja repäisevää.
Kyllä on laululla ja laululla eroa, kun kuunteli Italian, Englannin ja Israelin biisejä ja vertasi sitä Suomen lallatukseen. (Huom. mä EN hauku tässä nyt Seijaa)
Aika on muuttunut. Vanhat lällytykset roskikseen ja kisoihin jotain omaperäistä tai svengaavaa. Laittakaa kilpaan vaikka humppaa (heh, he). Poikkeais se ainakin tavanomaisesta.

Toni Turusta

---

HELP 2/79

Ihmisvihaajille

Mua otti lanttuun Helpissä ollut Help-gallup. Miksi toiset jengiläiset ei tykkää liimoista, neekereistä ja kytistä? Ei kaikkien ihmisten tarvitse olla samanlaisia. Neekeritkin on ihmisiä ja kivoja sellaisia. Miksei saisi olla kyttä? Siksikö, että te saatte rauhassa hakata toisianne niinkauan kuin henki pihisee??
Musta väkivalta on kauheinta mitä tähän maailmaan mahtuu ja sitten kehdataan vielä puhua sodista, siitä ettei saisi olla sotaa jne. Kun sä hakkaat jotain onnetonta, on sekin sotaa pienoiskoossa, of course.
Täyttäkää maailma rakkaudella ja pistäkää nyrkit taskuun!

Elä ja anna toistenkin elää

---

Rasviksilla ei oo omaa tahtoa

Tsau kaikki rasvikset. Mä en ole teitä vastaan, mutta yksi juttu minua risoo. Teillä ei ole omaa tahtoa, te käyttäydytte niinkuin kaveritkin. Samanlaiset kuteet, rasvikset ja mielipiteet. Te ette uskalla lähestyä tyttöä, joka ei ole kaunis ja muodikkaasti pukeutunut. Te pelkäätte mitä kaverit sanoisivat. Te vedätte kovaa roolia kavereitten ja likkojen keskuudessa. Kuitenkin te ootte epävarmoja nuoria, jotka ovat aloittaneet aikuistumisensa liian varhain. Miksi emme nauti nuoruudesta - se on vain kerran elämässä. Olkaa oma itsenne ja luottakaa itseenne.

Nelly

---

Jengin kovanaamalle

Mitä järkeä näytellä kovista, kun kaikki tietävät, että pohjimmiltasi olet pelokas ja arka? Me ollaan kaksi pehmistä, eikä vielä ole tullut tarvetta näytellä kovista. Siis: uskaltakaa olla oma itsenne. Toivoo:

Kaks pehmistä

---

REMU liiottelee

Nimim. ()%?&. Sinä esität aika jyrkkiä vastalauseita Hurriganeseille. Minä olen sekä vastaan sun vastalauseita että niiden puolesta. Kyllähän se on vähän niinkin, että Remu liioittelee liian paljon, mutta minkäs voi stadin pojalle. Epäilen, että Remu on jossain haastattelutilanteessa olevinaan joku raggari, mutta "siviilissä" hän voi olla ihan erilainen. Sun pitäisi ymmärtää se, että Hurriganes on samanlainen yhtye kuin muutkin. Kaikki pullahiirihaukkumiset ovat taas hänen henkilökohtaista kateuttaan. Sinun pitäisi alkaa kuunnella enemmän vähän nopeampia kappaleita, niin alkaisit hieman ymmärtää hyvän musiikin päälle.

Tiskijukka Tampereen lähistöltä

---

Eläköön lätkähulluus

Minä olen sun kanssas "Miniliiga" täysin samaa mieltä. Kaikki vouhottaa 50-luvusta, Travoltasta ja Greasesta. Minne on unohtunut lätkä ja BCR? Eikö nykyään ole enää muotia kannattaa jääkiekkoa? Minä olen Tapparan kannattaja ja käyn yleensä pari-kolme kertaa vuodessa jäähallissa kiljumassa Tapparalle. Oottehan sitä mieltä, että Komu ja Tappara on terästä...

Komu is the best

---

Silloin oli kesä, sinä ja minä.
Sinä Sex Pistols kampauksinesi, joka oli kasvanut liian pitkäksi. Muistan vielä tasaiset hampaasi, toisessa etuhampaassa nasta. Sinun lämpimät kätesi ja pitkät suudelmasi. Minä olin sinun peikkosi ja sinä minun Johnny Rottenini. Sitten sinä lähdit. Sanomatta sanaakaan. Se koski minuun, mutta en ole katkera, Sinulle.

Sirpa -64

---

Suosikki 8/79

KUINKA KAUAN JAKSAN?

Murrosikäisen tytön tarina, ehkä tavallinen:
Pojat eivät kiinnostaneet kovinkaan suuresti, ennen kuin näin HÄNET! Rakastin häntä salaisesti yli puoli vuotta ja sitten... HÄN tuli luokseni ja alkoi elämäni ihanin aika. Tahdoin HÄNTÄ hetki hetkeltä yhä kiihkeämmin ja uskon, että HÄNKIN tunsi samoin. Kuten arvata saattoi, tämä love story ei kestänyt kauaa, vain hiukan yli kaksi kuukautta.
Se oli tavallisen tuntuinen päivä, mutta jokin teki siitä täysin oudon. Surullisen. HÄN sanoi, ettei HÄN halunnut olla kanssani. Syy: Kyllästyminen.
Tuntuu kummalta, että pari kolme sanaa voi muuttaa ihmisen kokonaan erilaiseksi. Ainakin minut. Itkin sinä päivänä useita tunteja, mutta sitten keksin, miten voisin unohtaa HÄNET. Tuumasta toimeen. Terävä veitsi, tyhjä huone ja viilto valtimoon.
Kuullostaa yksinkertaiselta ja niinhän se onkin. Mutta minä, kuten huomaatte, epäonnistuin. Yritykseni huomattiin liian pian.
Pahin suru virtasi kuitenkin vereni mukana ulos minusta, mutta en selvinnyt vielä kuiville. Olin lähes apaattinen vielä viikkoja ja koulussa menin alaspäin kuin lehmän häntä. En olisi selvinnyt ilman parhaan tyttöystäväni apua. Hän vei minut väkisin toisten pariin ja ihme ja kumma: piristyin. Hymykuopat ilmesyivät yhä useammin poskilleni.
Sitten myös pojat alkoivat piirittää minua. Olisin saanut ainakin neljä poikakaveria, jopa HÄNEN pikkuveljensä. Torjuin heidät kaikki. Vähän aikaa sitten tahdoin olla erään pojan kanssa ja me olimmekin puolivirallisesti, mutta tiesimme, että tunne ei ollut oikeaa rakkautta. Pidän hänestä vieläkin, kiihkeästi.
Nyt olen yksin. Sydämessäni on tyhjä tila. Olen taas ajattelemassa itsemurhaa. Purkillinen vahvoja sydänlääkkeitä houkuttelee... sitten minun olisi taas hyvä. Pääsisin eroon kaikesta, mikä koskee, raatelee ja pirstoo ihmistä. Miten jaksaisin. Missä on myytävänä voimaa tai surunpoistajaa?

Katja

---

EI KAI VAAN 80 OLE 60?

Moi!
Eiks ketään muuta oo alkanu pännii noi poruhkat, jotka joka hetki selittää, että "50-luku villityksen aika" on pian ohi? Nyt varmaan moni jo ajattelee, että mitä toi nyt enää 50-luvusta puhuu? Ei kai hipit vaan oo valtaamassa tannerta? Mä tunnen monia, jotka rasviksen alla odottaa innolla liimalookia ja minihameita. (Jammu?)
Ei kai me olla sentään niin ohjattavia? Onko näin, että kun tekstiilitehtaat & muotisuunnittelijat kyllästyy, niin silloin nuoriso on löytänyt uudet idolit?
Toi on vähän sekavasti sanottu, mutta mä tarkoitan sitä, ett ainakaan mun mielestä sellanen ei oo kunnon 50-luku diggari, joka lehdistön mukaan toimii.
Vielä ei oo huolta, mutta tuskin enää enssyksynä kunnon rokkareita näkyy. Sillon jo Beatlesien uusimmat kaikuu stereoista. Apua!
Sitten mä en kyllä tajua sitä, miks vanhukset telkassa ym. tekee selväks sen, ettei tää matkiminen (toistaiseks 50-luvun) ole mitään sen aidon rinnalla. Ottaaks ne huomioon, että nyt se on paljon vapaampaa kun esim. nuorilla ei oo kaikkia rajoituksia mitä sillon. Yritetään ymmärtää. Kyllä muakin päähän ottais jos mä olisin niitten iässä ja tulis pari rasvista vastaan. Kai sitä tulis oma nuoruus mieleen. Sitten välähtäs, että sitä itte onkin jo vanha. Voishan sitä sitten selitellä, ettei toi oo mitään verrattuna siihen kun...
Lopuks vielä sanoisin aloitteleville hipeille: Sitten kun - ennemmin tai myöhemmin - huomaatte, ettei pelkkä hippeily maailmaa paranna, tarttukaapa spittareihin liimapurkin sijasta. Ehkä ois parempi ratkaisu kun kyllästytte ongelmiinne.
Ja Jammu! Eihän kukaan voi väittää, ettei meillä oo mitään omaa 70-luvulta. Onhan meillä BCR, punk, jne. Kun ne sekotetaan mukavasti keskenään, niin saadaan sellanen tasasen kiva discohumppa, eiks jeh?

Suave

---

INHIMILLINEN TEKIJÄ

Hyvä Jammu,
Toivoisin saavani palstasi kautta terveiset eräille suomalaisille artisteille, erityisesti Tapani Kansalle.
Olen itse nähnyt kaksi maestro Kansan showta, jotka ovat olleet sisällöltään hyviä. Mutta sisältö yksin ei ota katsojaa. Paha maku jää niistä lisähuomautuksista, joita shown aikana jaellaan nuorelle yleisölle. Tyyli on lähempänä "rahat pois karjalta" -henkeä kuin viihdyttämistä. Esiintyjän öykkäröinti lavalla - no jaa, miksi sitten haukutaan aploodien vähyyttä?

Hämäläinen vaan ei hölmöläinen

---

K.O.V.A.

Sä teet kaikkes, että sut huomattais. Sä tunnet puoli kaupunkia, kaikki alle 20-vuotiaat varmaan. Sulla näyttää kavereita löytyvän. Mut silti; (sä et kyllä myönnä sitä itselles) sä oot kamalan yksinäinen. Sun naamios on niin läpinäkyvä, poikaparka. Kaikki huomaa sen. Sä kysyt jokaiselta: "Voitsä kysyy tolta kimmalta, onks se mun kanssa?" Useimmiten vastaus on "En".
Sä oot hyvännäköinen, sä tanssit ihanasti, sun kimmanas sais tutustua kaikkiin. Mutt se ei oo siitä kiinni. Sä et tajuu, että kukaan ei oo sun kanssas siks kun NE EI USKALLA!
Kaikki kuuntelee kauhusta kalpeina niitä juttuja, joita sun "käsittelyssä" ollut kimma kertoo. Moni on monesti itkeny ittensä uneen sen takia, että torju sun pyyntös. Mutta kun eihän sun kans uskalla olla! Kun sä oot ihan arvaamaton. Eka tanssii onnellisen näköisenä ja tunnin päästä yrittää itsaria sen takia kun kukaan ei välitä susta! Sä itket ja on ihan kamala kattoo, kuinka kova kundi muuttuu pieneks nyyhkyttäväks lapseks! Ja samalla lähtee jonnekin tonne ylös pieni toive, että sä muuttusit.
Mutta ei. Jos sulle seuraavana päivänä uskaltaa sanoo jotain, sä naurat:
"Kuka se sellanen on, joka kimmojen edes poras? En mä ainakaan!"
Mä toivon, että sä vielä jonain päivänä taas uskallat olla oma ittes, ees puoliks se, johon mä kerran rakastuin, ja jonka näin kovenevan taistelussa elämää vastaan, voimatta auttaa!

Loving is a way of living

---

MY LIFE STORY

Ari
Se alkoi 26.5. klo 20.15 elokuvateatterissa.
Käsi kädessä katsoimme elokuvan loppuun.
Näytit Seurasaaren, koska en ollut käynyt siellä koskaan.
Hiekkarannalla sain sinulta suudelman, joka poltti ja kylmät väreet kulkivat selässäni
Lähdin luokkaretkelle...
En olisi tahtonut jättää sinua.
Mutta tiesinhän, että palaisin luoksesi.
Itkit mökilläni vuokseni.
En tiennyt mitä tehdä.
Se ensimmäinen kerta... kylmässä huoneessasi.
16.6. ryyppäsimme ensimmäisen kerran yhdessä.
Silloin tiesin, millainen olet humalassa: et huomioi tyttöystävääsi.
Mutta kuitenkin kannoit minut portaat alas.
Juhannus, jonka koin kanssasi, oli ikimuistoinen.
Olimme olleet 4 viikkoa yhdessä ja meillä oli tähdellistä asiaa toisillemme.
27.6. lähdin musaleirille.
"Sairastuin" siellä, se oli helpotuksen huokaus meille molemmille. Viikon ero, ensimmäinen yhdessäolomme aikana.
Olin ollut viikon Helsingissä, kun matkani suuntasi Mikkeliin.
Kirjoitin sinulle päivin ja öin.
Vietimme miltei kaikki viikonloput yhdessä; kesämökeillämme.
Sitten tuli päivä, jolloin koirasi lopetettiin.
Se oli helvetillistä aikaa. Pakenit maalle.
Hyödyttkiö se?
Ilta keskuspuistossa palattuasi ja kärsittyäsi kolhut.
Sinä aloitit Kauppaopiston käynnin ja minä jatkoin typerää peruskoulua.
Siitä alkoi onnemme lasku.
Kaikki muuttui.
Täydelliset asiat muuttuivat minulle pakonomaisiksi.
Mutta nekin loppuivat.
Miltei ainoa asia, joka enää silloin yhdisti meitä.
6.9. teimme melkein bänät. Lopullinen tulos oli kuitenkin, että jatkoimme yhdessäoloa, joka oli hyödytöntä.
Kaikkien vaikeuksien keskellä, osasit olla hellä, rakastava, rakastettava ja suloinen.
Teimme sopimuksen, ettemme tapaisi kahteen viikkoon.
Soittelimme, mikä oli ainoa jäljellä oleva lohtuni.
Sinä vain sukelsit ja minä yritin keskittyä musiikkiin... Mikään ei tuntunut onnistuvan.
Sitten maailmani romahti:
Se oli kaikki loppu! Vajosin epätoivoon.
Sanotaan, että uusi rakkaus poistaa vanhan rakkauden huuman.
Yritin... en onnistunut.
Erosimme ystävinä.
Olisimme tässä kuussa olleet vuoden yhdessä!
Opetit minulle, mitä tosi rakkaus on; kiitos...
Kului 2 kuukautta. Olit yhä unelmissani.
Illat valvoin; ajattelin sinua, katsellen kuvaasi...
Alan vihdoin tottua, että olet toisen, etkä enää kenties koskaan minun.
Kuitenkin osa minusta jäi sinuun, eikä sitä kukaan voi enää koskaan täyttää.
Ari,
Minä rakastan sinua, enkä häpeä sanoa sitä, sillä sinähän sen minulle opetit.
Sait minut ilmaisemaan tunteeni.
Purit pala palalta muurini.
Kiitos sinulle,

Neitsyt -62
whose in love

---

AI ETTÄ MEILL OLI HAUSKAA

Meno on kova. Ilma on täynnä tupakansavua. Yks yrittää matkii Travoltaa. Pää on täynnä kaljaa, vaikka se on tuskin tarpeen, sillä venkutus villitsee. Likat heittää lanteitaan. Joku kovis sukii lettiään. Elämä on rautaa, joku tuumii. Sutturat kimisee. Mää oon enemmänkin villi-ihmisiä! Yks pari vetää sylirockia. Me ollaan discossa ny. Maalaiset kauhistelee. Tiskijukka soittaa lujaa. Hitto kun on kova fiilis. Miten sitä Travoltaa mentiinkää? Ajatukset ei liikuta, polvet notkuu vaa. Tää on nuorison svengijengi. Meissä on maamme tulevaisuus, vaikkei sitä päältäpäin heti uskois. Onks meissä jotain vikaa, vai, mitä? Häh?!

Riemurokkari -63

---

Suosikki 12/79

FAIJA, KEKKAA TÄLLE STOORILLE NIMI!

Kiva, Faija tulee himaan, mä meen avaa sille portin.
Lähtisköhän se jonnekin. Mä kysyn?
Turhaan.
Taas sen handu menee figgalle, se ei jänää tsiidaa mua öögaan.
Figgassa kilisee ja snadisti kahisee ja nyt on tisika sen handussa.
Miksei se tule mun kanssa leffaan, johki skaboihin, edes dallaa.
Jakke ja sen faija skulaa ison jengin kanssa lentistä bitnellään.
Sit ne on duunannu kolopallokentsunkin.
Ne käy simmaamassa, sen faija hyppää vielä femmasta ja pää edellä.
Ne on aina budjannu tossa samassa gamlassa byggassa.
Me ollaan rundattu ku dorgat.
Ensin huone ja stöge, sitte kolme ja sitten piti olla jo puoli yläkertaa, kahdella partsilla.
Ja nyt tää staili omakotibygga, pitää olla blummaa ja nurtsia.
Puutarha kjalut suorassa ja portti bosessa. Ei frendejä bitnelle, ei saa skulata kundien kanssa skittaa glidjussa.
Ei se mitään, onhan mulla mutsikin, mut se tsittaa aina jossakin.
Frisöörillä, kokouksissa, komiteoissa.
Se tsöraa kuulemma Faijan vastapainona, gimmojen asiaa!
Kun mä tuun bulimmaks, mä en ota Faijalta edes sen tisikaa, vaan mä otan sitä pillistä kii ja sanon että tsiidaa edes kundiis öögaan.
Mudelle mä en pamlaa mitään, mitäs skobedokulle osais.

Asse

---

Suosikki 3/80

MY LIFE STORY

Sinulla on musta Plymouth, Kawa 750 ja Beaverit,
olet makeannäköinen mustassa nahkarotsissasi,
ja minä olen juuri oikea tyttö prätkäsi taakse.
Olen hieman kova, leuhka, helvetin hyvännäköinen,
tiukka typy, josta voi ylpeänä leuhkia.
Piukat Wranglerini soivat hypätessäni Kawan taakse,
tummat kiharani pursuavat kypärän alta,
ja olemme tyytyväisiä.
Näytämme että meillä menee hyvin.

Kuinka vähän pienet, typerät kanat tietävätkään todellisuudesta.
He möisivät vaikka sielunsa
yhdestä illasta Plymouthin takapenkillä
he kadehtivat minua onnekasta.
Se kaikki on vain hämäystä
Farrah-hymyni on tekohymyä, olen onneton,
ja saan maksaa kalliisti statuksesta.

Olen jo unohtanut, millaista on olla rakastunut.
En ole neljään vuoteen välittänyt
yhdestäkään ihmisestä.
Lähden kenen tahansa messiin,
jolla on rahaa, viinaa, upea kaara tai iso prätkä.

Pikkutyttönä uskoin vielä rakkauteen,
olin hulluna Prinssiini,
rakastin häntä tosissani hulluuteen saakka,
olisin voinut kuolla hänen puolestaan silmää räpäyttämättä.
Kun hän lähti pois, yritin itsaria
enkä koskaan sen jälkeen ole ollut entiselläni.
Olen yhä hulluna häneen, ensirakkauteeni.

Yritin löytää toisen ihmisen,
jota voisin rakastaa, josta todella välittäisin,
jonka kanssa haluaisin vanheta,
mutta en löytänyt häntä.

Olen tottunut salaamaan vastenmielisyyteni
ollessani yhdentekevän gorillan kanssa.
Suljen vain silmäni hänen kammetessaan minua takapenkille,
repiessään kuteita päältäni,
imiessään kipeän frizun rintaan.
Otan paukun unohtaakseni kaiken,
kestääkseni käsittelyn yrjöämättä vastenmielisyydestä,
ollakseni laukomatta vastenmielisiä ja vahingoittavia totuuksia
päin naamaa kundille, jonka varassa elän.

Olet jo sadas Plymouth-kundi, jota inhoan yli kaiken,
jonka kanssa raggailen Farrah-hymy huulilla silmien kimaltaessa
jolle voin valehdella sujuvasti I love you.
Halveksin ja inhoan itseäni
ajaudun kohti ammattilaisuutta, mutten välitä siitä,
tai ylipäänsä mistään.

Mutta joskus olin aivan tavallinen kiltti pikkutyttö
joka lähti onnellisena lavatansseihin
joka uskoi elämään, rakkauteen, pilvilinnoihin.

Wranglerdoll

---

SINULLE ARVOISA BEATLE -63

Sinä et ole hippi, mutta puolustat kuuskyt lukua. Sopii minulle. SINÄ olet oikealla asialla puolustaessasi idoleitasi. Mä olen kanssasi samaa mieltä siinä et kuuskyt luvulla saatiin paljon hyvää aikaan. MUTTA sä teit yhden pahan virheen. Sä vertasit Beatlesia ja Suurta Elvistä. Sä annoit kirjeessäs semmoisen kuvan niinku Elviksen musiikki ei olisi ollut jatkuvasti uudistuvaa. Voi sua raukkaa kun et ymmärrä. Sä sanot että Beatlesit oli ammatti taitosia, emmä sitä kiistä, mutta Elvis oli silläkin alalla Suurin. Entä kumpi oli moni puolisempi???? Olisiko Beatles pystynyt esittämään Gospelia, Rockia, Countrya, Bluesia ja Amerikkalaista viihde musiikkia samassa showssa????? En mäkään pidä yksipuolisesti 50-luvusta mutta Elvis is best.
Lopuksi mä haluan kiittää Suosikkia niistä monista Elvis jutuista mitä siinä on ollut.
PS. Mä en ole Beatles vihaaja.

Always Elvis

---

MOI MUD-FANI

(Suosikki 1/80)
Sun kirjes sai meidät tosiaan ihmettelemään.
Onko sun mielestä tytön lähettävä jokaisen pojan mukaan, joka tulee hakeen? Eiks tytölläkin pidä olla joku valinnanvapaus? Hyvä teidän poikien on ekaks kattoo sopiva tyttö ja sit mennä sitä hakeen. Mutta entäs tytöt? Tyttöjen varmaan tarvis sun mielestä lähtee jokaisen pojan mukaan, vaikkei poika yhtään miellyttäis. Kyllä tytöt lähtee pojan mukaan, jos se miellyttää. Ei se riipu siitä onko yksin vai kaverin kanssa.
Onko sulle tullu muuten mieleen, että tytöllä voi olla joitain tiettyjä syitä, joiden vuoks se kieltäytyy lähtemästä pojan mukaan? Tyttö on voinut kyllästyä siihen, että tanssipaikoilla olevat pojat hakevat yleensä vaan yhen illan seuraa. Tai sitten tytöllä voi olla jätkä kaveri, joka on esim. intissä. Ja mistä sä muuten tiiät haluaako tai osaako tyttö edes tanssia.
Mitä tulee sitten tohon sun ehdotuksees, että tytöt erottautuis joukoistaan ja menis yksin istuun lavan reunalle, oli tosiaan ä-l-y-t-ö-n. Mitäs iloo olis istua koko iltaa yksin jos ei joku armollinen poika tuliskaan hakeen.
Eipä tässä voi enää muuta kun toivoa, että sä löytäisit jonkun tytön, jonka kaveri on jo lähtenyt jonkun pojan kanssa. Kyllä siellä tansseissa on aina sellasia.
Hyvää jatkoo vaan sulle, ja älähän pahoita mieltäs, tämä on meidän kannanotto asiaan.

Terveisin: S6L4 ja K6K4

---

HEIKKIS JAMMU

Tää breivi on siitä paljon puhutust styylaamisesta. En oo mikään mestari laittamaan ajatuksiani paperille, mut stresaan jos se onnistuis.
Se alko viime keväänä yhessä diskossa. Mä tutustuin Tindeen. Se oli (on) ihanin olento maan päällä: kiltti, kultanen, komee... Alotettiin styylaus, tietty. Mä aattelin jo aluks ettei tää kestä kuitenkaan kauan, koska Tinde vaikutti sellaselta sydäntenmurskaajalta. Ajattelin olla onnellinen niin kauan kun.. Oltiin styylattu 3kk niin se tuli mun luokse, pyys että lähettäis rantaan. Oli ilta. Aurinko laski. Istuttiin kallioilla, aallot loiski rantakallioon. Ja nää sen sanat: "Muista mä rakastan sua ja tuun aina rakastamaan. Mutta nyt on asiat niin surkeesti, että me muutetaan..." Ton kaiken mä kyllä muistan loppuelämäni. Sit me mentiin sinne rantakoivikkoon, pehmeelle ruoholle ja tein jotain, mitä en usko vieläkään: MENETIN NEITSYYTENI.
Mä kyllä rakastan tota Tindee vieläkin. Kun mä kävelin syksysateisilla kaduilla, mä niin toivon, että Tinde kävelis vierellä. Mutta eilen mä sain kirjeen, joka löi mun sydämen pieniks siruiksi. Tinde kirjoitti:
"Muista mun sanat rantsussa, mutta kai sä tajuut, että tää välimatka on niin pitkä, että... MULLA ON TOINEN KIMMA."
Sit se kirjotti jotain siitä gimmasta, mut sen kyynelverhon löpi en saanut enää mitään selvää.
Mun elämä on pilalla, ei oo voimia kun itkemiseen, ei voi ajatella mitään.
Mä oon syvällä, syvällä...

SUMMERNIGHT -64

---

Suosikki 11/80


POGO POGO

Mikä on kun jengi ei voi sulattaa toisiaan?!? Itse mä oon skidi punkkarikimma ja joutunut huomaamaan ton usein. Viimeks eilen...
Ei voi olla totta, että ihmiset voi olla näin tyhmiä että luullaan et musiikkimaku & ulkonäkö vaikuttaa ihmiseen! Siltä se ainakin vähän vaikuttaa kun katsoo esim. eläkeläisiä, jotka kävelee seinille ja kavereita, jotka häipy heti kun ekat merkit ilmesty rotsiin. Näkyy olevan ennakkoluuloja?!? Mulle ei tulis mieleenkään käydä mummelin kimppuun kadulla tai alkaa karttelee ihmistä koska se sattuu pitää eri musiikista kun mä. Makunsa kullakin ja sitä ei niin vaan muuteta esim. käymällä kimppuun.
Mua ei häiritse vaikka osa mun kavereista diggailee rockabillyä, heavya, discoa. Kuka mitäkin. Luonnehan se on joka jotain merkitsee, eikö?
Terkkuja sulle Punk 66. Sä kirjotit kivasti, mut se et Teddyt harrastas vaan "kaikki irti mahdollisimman nopeasti" ei pidä paikkaansa. Jokainen osaa olla hellä, jos haluaa. Teddykin. Terkkuja kaikille punkkareille.

Höpönassu

---

Suosikki 8/81

MISSÄ OVAT PUNK-AJATUKSET?

Miks'teiän, jotka ette tiiä punkista ja punkkareista mitään, täytyy haukkua meitä punkkareita? Etenkin te vanhat fossiilit. Mitä pahaa me ollaan teille tehty?
Te väitätte, että punk on vain jokin ohimenevä muoti-ilmiö, mitä se ei ole. Se on elämäntapa. Miks se kuolis, ku rock & roll'kaan ei oo kuollu?
Te väitätte, että me ollaan jotain hyppiviä, kirkuvia ja tappelevia narkomaaneja. Jos me ollaan narkomaaneja, miks me sitten laulettais, että huumeet on myrkkyä? Me ollaan samanlaisii ihmisii kuin tekin. Me halutaan suojella luontoa ja tämän hyväks me tehäänkin jotain. Ja rauhaa me halutaan kans. Ei me sentään jokaista vastaantulijaa pätkitä turpaan, vaikka se oliski teddy.
Meiän pukeutumisesta te sanotte, että se on järkyttävää. Me halutaan erottua massasta ja herättää teiät huomaamaan tää maailmanmeno.
Eikä meiän tartte ees pukeutuu kute jo huomaatte meiän rintamerkit ja hakaneulat. Ja se on hyvä, että te ees jotain huomaatte.
Enkä mä liieemmin tykkää, jos joku tulee mulle sanoon, etten mä oo "oikee" punkkari, koskei mulla oo ruutuisia housuja. Tää persoonallinen pukeutumistapa on ollut ennen punkkarin oman mielikuvituksen varassa. Mutta nyt muodinluojat on alkanu kaupitella ihmisille näitä vaatteita, ovat huomanneet että niistä saa hyvää ja pistäneet massatuotannon käyntiin. Mites luulette, että tää ihmisten "herättely" nyt onnistuu, ku jokaisella vastaantulevalla "muotitietoisella" on ruutuset housut. Punkkarit haluaa myös olla oma ittensä, eikä massan mukaan. Älkää tyrkyttäkö meille noita "punkhousuja", koska ne ei tee punkkaria. Vaan ne ajatukset, jotka tuolla pääkopassa liikkuu ja musiikki.
Musiikki, tää tärkeä viestitysväline. Koittakaa tajuta, että punk on meille joillekin elämä ja elämäntapa.
Kaikki tuo pogoilu ja tuo pukeutuminen on osa sitä elämää. Ei mekään tuhota teiän elämää, älkää te siis tuhotko meiän. OK?

Punkkari landelta

---

TEILLE RAKKAAT MUOTI-ROCKARIT

Te, jotka olette niin teddyjä, bootsit jalassa, teddysolmio, ruutupaita ja lökärit ja ruuturotsi yms. Onks'teillä pienintäkään aavistusta itse musiikista? Kun mä, 16-vuotias teddy-kimma (joskus pukeudun ihan normaalisti) menen kausaan te 'tosi aidot' teddyt tsidutte mua kuin halpaa makkaraa. Toi siis, kun mulla on tavalliset kuteet. Joskus jopa kuulee huudon: sunkin kantsis olla teddy.
Entä sitten kun mulla on bootsit, lökärit, ruutupaita, teddy-solmio, teddykarva ja stetsoni? Sit te tuutte tekemään tikusta asiaa, että kerrankin saisitte jutella tosi teddyn kanssa. Sit taas seuraavana päivänä näette mut tavallisissa kuteissa ja ette oo näkevinänne mua. Mä vaan kummasti kuulen ikäväkseni et mun sanat ja peräti samat lauseet on teidän huulillanne, vaikka ette edes tajua, mitä ne tarkoittavat...
Mulle tää teddynä olo on elämää, jota mä en voi heittää pois, niinku te, kun uusi muotivirtaus tulee...
Esimerkki sitä mitä tapahtui, kun lausuin nimen VINCE TAYLOR näiden muotiteddyjen keskellä. Kaikki tsidus mua suu auki ja sit pahimmasta shokista selvinnyt kysyi multa: Onks' se joku 60-luvun hippilaulaja??? Sillon taas kerran mulle tuli tunne, että ampuma-aseelle olis käyttöö.
Mix te kuuntelette vain ja ainoastaan rock-a-billyä, kun te ette ressukat edes tiedä kuka on Vince Taylor? Mix te pukeudutte kuin isommat? Etteks te uskalla käyttää omaa aivoa vai eiks teillä todella oo sitä? Teistä varmaan jokainen vaihtais aatteensa heti kun kaverikin...
Teille toi teddynä olo on todella pelkkä muoti-ilmiö. Mulle teddynä olo on muutakin kuin vaatteet, muoti ja teddy-solmio. Olis kiva tietää, onko teillä todellista tietoo siitä mitä tarkottaa rock-a-billy rules OK? kun te sitä skriivaatte joka paikkaan. Ja mitkä todellisuudessa ovat ne rock-a-billyn säännöt ja aatteet!

Yks rock-a-billy-gimma

---

SÄKYLÄN FESTIVAALIEN JÄRKKÄÄJILLE
KARI HEIMOSELLE

Ai, oli yleisömäärä odotettua pienempi, vai? No, mikäs ihme se on, kun geimit on siellä korvessa ja kujetuxia ei mistään. Ai ne petti? Kyl musta on järjestelyissä vikaa, jos yhtäkkiä kaikki (mitkä kaikki?) kuljetukset "pettää". Olikohan niitä edes ajateltu? Mä en oo ikinä ennen kuullu, et joka ikinen dösä jäis kotiin tutumaan, kun pitäis lähtee töihin!
Monelle oli ihan mahdotonta tulla sinne rahanpuutteen takia ja sitäpaitsi onhan meillä sellasetki ko vanhemmat. Ei kannata vetää suutaan hymyyn, ellei joku saa lupaa lähtee ihan tuntemattomaan, ei se musta oo ihmisen oma syy, ellei himasta saa rahaa ja lupaa. Kyl me vielä ollaan suurin osa äiti-& isäkullan armoilla.
Sit hesalaiset. Pöyristytti, kun luin Aamulehdestä, että te tappelette keskenänne nahkarotsi-teddyt vastaan pleiskateddyt. Naurettavia. Käyttäydytte tosiaan ihan jurtisti. Nykyään ei voi sanoo jurtti asuinpaikan perusteella, ei totisesti. Hesassahan ne pahimmat jurtit asuu!
Pyydän ja rukoilen, että Säkylän huono kokemus ei estä järjestämästä useita rockabillyfestivaaleja ensi ja seuraavana ja sitä seuraavana jne. vuonna. Älä Heimonen 'jätä duunia muille', vaan paneudu asiaan tarkemmin. Taisit nyt luulla, että jengi juoksee vaikka Utsjoelta, kun vaan kuulee huhua esiintyjistä. Ei se ihan niin ole. Pidettäiskö seuraavat festivaalit keskemmällä Suomee? Vaikka Aulavalla tai Lappajärvellä, ni saatais porukka lähteen pohjoisempaakin.
Esimerkiks' kun Flyin' Saucers oli Lappajärvellä, jengiä tuli ku pipoo ja kuljetuxetkin toimi. Asiaa täytyy katsella realistisemmin.

Farmer Jane

---

HEAVY ROCK

Sinä lepäät edessäni
avuttomana ja puhtaana
pyöreät muotosi hohtavat pimeässä
Himoitsen ja hivelen sinua.
En voi mitään, saat minut täysin valtaasi.
Voimistuva jyrinä ja äänen voimakkuus saavat sinut hehkumaan.
Saan täyden nautinnon.
Katoat hitaasti, muutut hiljaiseksi.
Laitan sinut takaisin levyvarastooni.
Otan uuden levyn.
Sellainen on Led Zeppelin LP

Jänö 81