metsässä
synkän pimeyden
keskellä
istuu pieni ihminen
hän itkee
ja kyyneleistä
kastunut paita
hohtaa pimeässä
hänellä on kauniit
mustat hiukset
ja manteli silmät
hän huomaa
olevansa yksin,
mutta ei tiedä
avun olevan
lähellä
häneen sattuu,
mutta lopulta
hän nukahtaa
katselen ja
huomaan,
että kyyneleet paidassa
ovat muuttuneet
punaisiksi
ei tuo ole ratkaisu
huutaa sydämmeni
huudan hänelle,
että lopettaisi,
mutta ei hän kuule
mitään
itken ja vaivun
maahan
sä pieni ihminen
lähdit pois
eivät mantelisilmät
minua katsele
enää
ja taivaalla
kuukin itkee
c. airam^^