Tässäpä kaksi biisiä jotka tänään sanotin ja sävelsin, toisesta puuttu vielä kertsi.
(Silloin)
sydän on koditon
sillä jossain koti on
kun vain uskallat mennä nyt
niin sä kyllä hämmästyt
sinne missä on pimeä
kun vain uskallat hypätä
niin se tulee valoksi muuttumaan
kun muutut pelosta rohkeaan
silloin elämäsi muuttuu
silloin ei tuu mitään puuttuu
silloin ymmärrät sä vihdoin sen
et yksin oli vain eiiinen
usein yrität tavoittaa unelmaa
muttet otetta siitä saa
kun pelot sua vainoaa
etkä niitä voi unohtaa
mutta mitä nyt pelkäätkin
niin mietippä iltaisin
että sinä ne luokses tuot
tai vapauden niistä suot
silloin elämäsi muuttuu
silloin ei tuu mitään puuttuu
silloin ymmärrät sä vihdoin sen
et yksin oli vain eiiinen
kun sä olet tässä nyt
ja olet hetken miettinyt
niin sä huomaat vihdoinkin
tai viimeistään myöhemmin
että paljon muuttunut
siitä kun olet katsonut
viimeksi sun sisimpään
ja sun omaan elämään
silloin elämäsi muuttuu
silloin ei tuu mitään puuttuu
silloin ymmärrät sä vihdoin sen
et yksin oli vain eiiinen
(elämänvärejä)
tuntuu joskus että elämä on harmaa
mustavalkoinen
onko se huonoa karmaa
vai tekeekö kiire sen
kaikenlaista tapahtuu
mutta eivät ne kaipauksiin vastaa
kun kiireiltään vapautuu
tyynyyn päänsä kastaa
Miksi juosta väritöntä katua
sydän löytää kotinsa sivukujilta
et ehdi kuin katua
jos et pysähdy ja kurkista
suurin osa väreistä syntyy yhdistämällä kahta
syntyy jotain täysin uutta kun ne keskenään sekoittuvat
yhdessä, erikseen, itseään unohtamatta
mieliimme hetki hetkenään se loi kuvat