IRC-Galleria

Monet kysyvät mitä onnellisuus on. Se on sitä kun olet energisessä tilassa ja tajuat ettet ole vielä juonut kahvia. Voit vielä siis maistaa suklaan,lämmön ja energian tervehdyksen. Se on sitä, kun suihkussa käydessäsi lämmin vesi hivelee ihoasi, kuin kädet jotka haluavat kiellosta huolimatta rakastella kanssasi. Taustalla soi musiikkia, joka on sinulle kuin sitä että joku vanha ystävä kertoisi kuulumisia kielellä jota puhut, ymmärrät joka sanan ja tavun täydellisesti ja haluaisit vastata hänelle samalla kielellä, mutta kuuntelet mielummin.
Kun tajuat, että sinulla on aikaa mennä ulos katsomaan valoa, haistamaan, liikkumaan...ja silti ehdit vallan mainiosti täyttää työhakemuksia, ja saat mahdollisuuden työhaastatteluun.
Se on sitä, kun siivoat keittiön pöydältä tahran, ja huomaat pettyneenä, että mitään muuta siivottavaa ei ole.
Kissa kysyy, lähtisitkö juoksemaan kanssani taloa ympäri, ja näet sen säteilevän hymyn kun vastaat myöntävästi.Olet niin läsnä, että hyppäät kulman takaa juuri siloin, kun pienen naukaisun antavat kasvot kurkistavat kulman takaa.

Taiteilija, liikuntarajoitteinen ja intellektuelli: ovat kaikki ihmisiä, jotka kokevat hyvin usein olevansa erilaisia ja väärinymmärrettyjä.Hieman sääli, että joku(minä) joutuu olemaan niitä kaikkia. Mutta elämäntarkoitus on käyttää kaikkea sitä minkä on saanut, niin maailman ja ihmisten hyväksi ja luoden maailmasta kauniimman ja onnellisemman paikan. Ja kehittää itseään kaikessa tässä, ja käyttää aikansa itselleen oikein. Kiitos siitä mahdollisuudesta:).

Minä olen: taiteilija, terapeutti, poliitikko, henkinen voimahahmo, mies, liikuntarajoitteinen, uutta oppiva, epätäydellinen, elämää rakastava, kokki, filosofi, runoilija, muusikko, näyttelijä,ateisti,emansipatorinen,assertiivinen

Minä en ole:nainen, homo, läski, rajoitteiden vanki, narkomaani, mitään osaamaton, psykiatrisesti sairas, taloushallinnollisesti heikko, epäsiisti, vähä-älyinen, itseni jalustalle nostava, sinun pelastajasi,työnteko haluton, elämästään huoltapitämätön, pieni ja hiljainen sielu

No ni tässä on mun (BBS) Bach,Beethoven. Sibelius sävellys ja sen kaikki 7 osaa:)
Sävelsin ja otin leikillisesti teemaksi millainen sävellys tulisi jos Bach,Beethoven ja Sibelius säveltäisivät yhdessä. En oo yrittäny matkia,antanut vain ajatuksen vaikuttaa.

https://www.youtube.com/watch?v=HdEbWtaLuJ8
https://www.youtube.com/watch?v=hI71u_ejj4g
https://www.youtube.com/watch?v=lVlpbpUEXjE
https://www.youtube.com/watch?v=K2eCQlX3v-E
https://www.youtube.com/watch?v=7s3FH-RG5hg
https://www.youtube.com/watch?v=DltoiwpsMxw
https://www.youtube.com/watch?v=MHj4HfCf8b8

Runo
Luopukaamme asioista jotka saavat meidät voimaan pahoin, meillä on oikeus olla kivaa, joka hetki meillä on mahdollisuus oppia, jos vain kosketamme korvillamme uutta mitä emme ole vielä kuullet, emmekä vain kerro ihmisille asioita joita jo tiedämme, elämäntarkoitus on saada toiset olemaan parhaita itsejään, tarkoitus on tehdä jotain ninkauan kuin sillä on tarkoitus ja merkitys, jakaa se jonkun kanssa, ja ammentaa voimaa siitä. Kyllä elämä rakastaa, jos vain kerrot sille että rakastat sitä. Se kun on vielä niin pieni ja pelokas, ettei se uskalla koskettaa, jos ei tiedä että annat luvan. Kun voit hyvin, sinua ei enää häiritse jos syöt hyvin, sikkä teet sen kuitenkin vain jos se on hyvästä. Kun innostamme pienen ihmisen,innostamme suuria tekoja.Gustaf Eiffelkin on tehnyt joskus hiekkakakkuja. Minä en ole vainkuluttaja, olen hyvä ihminen ja arvokas. Jos rahaa saisi viisaudesta, moni köyhä olisi miljonääri ja miljömääri köyhä. Lasinpohjalle pakeneva ihminen ei ehkä kestä maailman kipua, jota toinen ei ajattele. Kun annamme itsellemme luvan kärsiä ja kaikkeen muuhun, kipu menee ohi ja löydämme kaatumisellemme kauneutta. Lipaston alla lojunut nappi löysi kotiin. Kun sanoin hänelle katso minuun ihollasi ,hän kosketti kädellään minua niilä kaikilla muistoilla jotka meitä pitävät yhdessä. Silloin jälleen kohtasimme ja kasvoimme yhdessä ja yhteen. Penniäkään en saa ajatuksestani, mutta kun sen lukia voi paremmin, on sieluni nälästään päässyt.

Olin tossa yks päivä ihan mahtavalla Arto Salosen luennolla tervehenkisestä ihmisyydestä ja voimauttavasta yhteisöllisyydestä(jos jotenkin yritän asiaa nimetä). Tässä tiivistetysti materiaali,niin suosittelen lukemaan!

http://pt.slideshare.net/aosalone/arvokas-tarkoitus-kannatteleva-yhteis-ja-sisinen-palo

Minä olen minun paimeneni,
Ei minulta mitään puutu.
Minä vie minut tietoisuuden äärelle,joka johtaa minut kasvamisen mahdollisuuteen,siellä saan oppia ja luoda.Se virvoittaa minun sieluni ja ohjaa minua oikeaa tietä. Minun voimallisuuteni ja tietoisuuteni ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä,ja minä saan asua olevaisuuteni huoneessa päivieni loppuun asti.

Niin kauan oli kuollut sielu vääntyneessä ruumiissa
joka etsi elämää
Nyt on elävä sielu tuunatuissa kuorissa
ja se kävelee elämän päällä
Niin paljon otin iskuja maailmalta ja läheltä
ennen kuin nostin omavoimaisuuteni suojaksi
niin monia pidin lähelläni mätäneviä sieluja
koska ajattelin että minä parannnan sinut
tai koska olimme ystäviä
mutta nehän pitivät vain sairaana
ja johdattelivat olemaan kulkemasta elämää kohti

Aikaa jonka olen menettänyt ollakseni tapa, en voi saada takaisin, mutta aikaa jota vain menetän, en ota takaisin tavakseni olla

Vähän oli kivaa:)

Biisin nimi on BBS(Bach,Beethoven,Sibelius). En niitä kuunnellu,oo oikeestaan aikoihin muuteskaa, tai kopsannu...Ku mietin, että mikä olisi kiva teema,ni keksin että leikkisästi: millanen biisi tulisi, jos Bach, Beethoven ja Sibelius säveltäisi yhdessä:)

Laitan siitä livevideon tänne, kuhan vaa jaksaisin tallentaa sen:)

Enää sä et mua sido,
sun otteesi ei saa musta valtaa,
et ajatuksiani nido,
oma voimani toimia alkaa,
enää en sulta ota,
sitä mikä sun valitusta palvelee,
jos meille syttyy sota,
mä en pelkää tai karkuun alta mee,
enää sä et voi mua syyllistää,
siitä mitä yrität pitää yllä,
mun korvat siinä kohtaa kyydist jää,
ja vastaan sanon jämäkästi kyllä,
enää sä et voi vaikuttaa,
mun valintoihin kritiikillä tai vallalla,
mun mieli ei aio saikuttaa,
vaik sun narinoihin olis sillä kai aihetta,
enää en sulle kerro,
jos tiedän et se vain haittaa,
kun sä et kuitenkaan seulo,
kun sen mikä verisuonesi taittaa,
tahtoisit lähellä olla,
mut kauas varmaan sut päästän,
et enää ähellä vahingolla,
ja näin meitä kumpaakin säästän,
ymmärrä tuskin et koskaan,
omien tekojesi sairautta,
mut kyllä mä puskin ne paskaan,
katsoen tehojesi haurautta,
enää ne eivät sieltä,
sieluni ydintä raavi,
raivasin pois tieltä,
ihan rauhassa yritä vaadi