IRC-Galleria

pjää pjää pjää määjjj... MÄ HALUAN POIS TÄÄLTÄ :'((

- Kuka hän on? - Joojeli.
- Tiedätkö paljon hänen asioistaan? - jooh..
- Onko hän itkenyt vuoksesi? - on
- Kuinka kauan olette tunteneet toisenne ? - noin puoltoista vuotta
- Tietääkö hän sinusta jotain, mitä kukaan muu ei tiedä? - tietää paljonki..
- Onko hän käynyt luonasi? - ei tietenkää
- Uskaltaisitko kertoa suoraan tunteistasi häntä kohtaan? - jooo..
- Oletko koskaan nukkunut hänen vieressään? - en oo vielä uskaltanu
- Tietääkö hän miltä näytät nukkuessasi? - joooh
- Oletko halannut häntä? - kerran...


- Milloin juttelit hänen kanssaan viimeksi? - äsken
- Oletko vieraillut hänen luonaan - juuu
- Onko hän paras ystäväsi? - on<3
- Onko hänellä kuvia ii2:ssa? - on
- Oletteko saman ikäisiä? - ei olla onneks :D
- Mikä hänessä on parasta? - vasen polvi
- Kuinka usein juttelette toisillenne? - kerran vuodessa jos sitäkää..
- Mitä hänelle kuuluu? - ihan hyvää :)
- Seurusteleeko hän? - hyi.. joo


- Milloin olet viimeksi soittanut hänelle? - hhmm.. ehkä pari tuntia sitte
- Onko hän koskaan loukannut sinua pahasti? - nojaa.. ei oikeestaan niin pahasti.
- Voitteko jutella henkeviä keskenänne? - jep!
- Onko hän koskaan nähnyt sinua ilman meikkiä? - joo :p
- Voiko hän itkeä sinun nähtesi? - voihan se
- Riitelettekö usein? - ei, mutta joskus ku ei oo ketään muutakaa kelle huutaa :D
- Milloin viimeksi keskustelitte vakavasti? - eilen
- Voitko kertoa salaisuuksiasi hänelle? - juhuu


- Onko hän koskaan soittanut sinulle? - no ei oo ikinä :o
- Voisitko kuvitella menettäväsi hänet? - eheeen
- Mitä haluaisit sanoa hänelle nyt? - hei
- Onko hän luotettava ? - juuu
- Koska olette nähneet viimeksi? - aamulla ennen ku menin kouluu
- Sano yksi asia mitä hän tekee päivittäin? - kaikenlaista

Kafferipuhveli (Syncerus caffer) on afrikkalainen märehtijä ja yksi viidestä suuresta Afrikan suurriistaan kuuluvasta eläimestä.

Lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on ehdotettu afrikanpuhvelia.[2]

Kafferipuhveli voi kasvaa 1,7 metriä korkeaksi, 3,4 metriä pitkäksi ja painaa jopa 1000 kiloa.

Kafferipuhvelilla ei ole ihmisen lisäksi juuri luonnollisia vihollisia; leopardi ja leijonat voivat viedä vartioimattoman vasikan. Eläin puolustautuu sarvillaan. Laumassa on eri-ikäisiä uros- ja naarasyksilöitä.

syö enemmän kasveja!!

nytki ois viimenen vkl alaikäsenä :o huomenna varmaan viihteelle ja tänään otetaan vaan rennosti :D enää 5 päivää<33

Lulu (Nyctereutes procyonoides) on koiraeläin, joka alun perin on kotoisin Itä-Aasiasta. Se on levinnyt istutettuna myös Ural-vuoriston länsipuolelle. Suomeen se on vaeltanut sekä Karjalankannasta pitkin että Laatokan pohjoispuolelta.

Lulu on kaikkiruokainen. Se syö pieniä jyrsijöitä, sammakoita, marjoja, hedelmiä, viljaa, hyönteisiä, haaskaa, munia ja lintuja. Tarvittaessa Lulu voi nukkua talviunta – mikään muu koiraeläin ei näin tee.[2]

Mä näitä polkuja tallaan

Vesinokkaeläin (Ornithorhynchus anatinus) on pieni nisäkäs, jota esiintyy Kaakkois-Australiassa ja Tasmaniassa.[4] Neljän nokkasiililajin ohella vesinokkaeläin on yksi viidestä nokkaeläimiin kuuluvasta nisäkäslajista, jotka eivät synnytä eläviä poikasia, vaan munivat. Muiden nokkaeläinten tapaan myös vesinokkaeläimellä on sähköaisti.

Muniva, myrkyllinen, räpyläjalkainen ja ulkomuodoltaan ankannokkaiseksi sekä majavahäntäiseksi kuvailtu[5][6] nisäkäs on hämmentänyt eurooppalaisia eläintieteilijöitä, joista monet ensi kohtaamisella luulivat sitä hyvin suunnitelluksi huijaukseksi. Se on yksi harvoista myrkyllisistä nisäkkäistä: vesinokkaeläinuroksella on takajalassaan kannus, joka levittää ihmiselle kovaa kipua aiheuttavaa myrkkyä. Vesinokkaeläin on ainutlaatuisten ominaisuuksiensa vuoksi tärkeä evoluutiobiologian tutkimuskohde ja Australian helposti tunnistettava ikonimainen symboli. Sitä on käytetty useiden kansallisten tapahtumien maskottina, ja se on painettu Australian 20 sentin kolikon kääntöpuolelle.

Vesinokkaeläintä metsästettiin sen turkin vuoksi aina 1900-luvun alkuun asti, mutta nyt laji on suojeltu koko esiintymisalueellaan. Vaikka vankeudessa toteutetut lisääntymisprojektit ovat tuottaneet vain rajoitettuja tuloksia ja vesinokkaeläin on altis saastumisen aiheuttamille seuraamuksille, laji ei ole välittömässä vaarassa.

Mangustit (Herpestidae) on petoeläinten (Carnivora) heimo.

Mangusteja on Aasiassa, Afrikassa, Karibialla ja Etelä-Euroopassa yli 30 lajia, painoltaan yhdestä viiteen kiloon ja kooltaan 30 sentistä liki metrin mittaisiin. Aikaisemmin ne luokiteltiin Viverridae-heimoon, mutta rakenteellisten erojen perusteella ne on siirretty omaksi heimokseen. Mangustit ovat pitkiä, hoikkia eläimiä, jolla on lyhyet jalat. Pää on pieni ja pyöreä, ja siinä on teräväkärkinen kuono. Korvat ovat leveät, pyöreät ja suhteellisen alhaalla pään sivulla. Silmän pupillit ovat yleensä vaakasuorassa ja soikeat ja hampaita on alle 32–40 lajista riippuen. Väritys on tyypillisesti ruskea tai harmaa ja yleensä yksivärinen, vaikka joitakin raidallisia lajeja on olemassa. Niiden kynnet eivät pysty vetäytymään ja kämmenpuolet ovat paljaat, etukäpälien muistuttaessa enemmän pesukarhun käpäliä.[1]

Mursu (Odobenus rosmarus) on suuri, osittain vedessä elävä nisäkäs, jota tavataan Pohjoisella jäämerellä. Urokset painavat noin 1 500 kiloa ja ovat lähes neljä metriä pitkiä. Sekä uroksilla että naarailla on yläleuassa jopa 80 cm pitkät syöksyhampaat.

Mursut syövät simpukoita, nilviäisiä ja kaloja. Syöksyhampaitaan mursut käyttävät ravinnon kaivamiseen matalissa vesissä ja nahisteluun kiima-aikana. Mursut voivat sukeltaa noin 100 metrin syvyyteen ja pysyä veden alla jopa puoli tuntia. Ne myös parittelevat vedessä, mutta synnyttävät maalla tai jäällä.

Tyynenmeren mursuja (Odobenus rosmarus divergens) elää noin 200 000 ja Atlantin mursuja (Odobenus rosmarus rosmarus) 15 000 yksilöä. Mursu on Odobenidae-heimon ainoa laji.