Sano niinku sanoit mulle, ihan niinkuin ennen.
Mutt enkait mä ny enää jaksa muistella menneit.
Muistatsä meidät?
Kun kaikkien tiet eri paikkoihin veivät.
...
Näätsä sen saman nyt jo omiesi katseissa?
Kasvaaks ne täälä sun apatian jatkeena?
Toimiiks toi ihmine oikeesti sun kahleena?
Vai onko se kaikki mitä täällä tarvitset?
...
Kulje mite kuljet, sä jätät aina jäljet.
Jos seuraisin sua, mäki menettäisin järjen.
...
Päätyykse suhu, ku se lähtee musta?
Kumpi meistä on se, jonka päässä on kusta?
Mä nukun täällä valveilla, valvon nää yöni.
...
Jos kaikki niinku ennen, enmä tunne sitä enää.
Yks päivä muide joukossa, en tavannu ketään.
Enkä halunnukkaa.
Ootsä koskaan ees oikeesti tajunnukkaan,
näitä meidän juttuja,
istutko siin siks et ollaan vanhoi tuttuja?
Kiinostaako sua yhtään mikään?
Haluutsä ees pärjää?
Mikä on se juttu joka arkes värjää?
[jotenki näi se menee...]