IRC-Galleria

Olin tänään kahtomassa penkkariajeluja... Ja tajusin että siitä on vuosi aikaa kun ite hilluin kuormarin lavalla karvahattu päässä, Jussi-paita päällä ja vihta käsissä(ja alkoholia veressä xD). Ja samalla sitten tajusin että herran jösses, eihän siihen oo enää ko 162 päivää, ja mie oon jo 20 vuotias...kriisihän tässä kohta iskee... Eikä asiaa yhtään auttanut tän päivän SatKa, joka kiltisti julisti, että "1980-luvun viimeinen ikäluokka kasvoi aikuseksi".

Jos viimenen ikäluokka on nyt aikuinen, niin pitäiskö munkin sitten jo olla? Oon kuitenkin toiseks viimestä ikäluokkaa... Mut en silti tunne itteäni täysin aikuiseksi. Okei, asun omillani, maksan ite vuokrani ja muutkin laskuni, teen ite ruokani ja siivoon ite. Mutta on mun sisällä silti yhä edelleen se pikkukakara, joka kiukuttelee ko on väsynyt ja joka suuttuessaan kiihtyy nollasta sataan alle sekuntin ja räjähtää samantien. Ja niin pois päin.

Oon eläny jo kolmella vuoskymmenellä, ja mitä oon saanu aikaan? En oikiastaan yhtään mittään. Ok, oon suorittanu peruskoulun ja oon ylioppilas, mutta siinä se sitten onkin. Onko mun suurin saavutus tosiaan tähän astisessa elämässäni se, että oon saanu yhen vaivasen lakin?!?

Vaan eipä toisaalta, aika harva on saanut tähän ikään mennessä saavutettua sen kummempaa.. vaan että kun jotenkin tuntuu että pitäis olla plakkarissa jo 1000 vuotta työkokemusta oikeelta alalta ja kaikki muutenkin hanskassa. Vaan että eihän se nyt niin vaan onnistu, keneltään. Tai ainakaan keneltään jonka mie tunnen.

Ja sitten, kaiken kukkuraksi, tänään on vielä ystävänpäivä.

Se on ylikaupallistettu päivä, jolla on tietty tärkiä ajatus, mutta kaikki muu mikä päivään liittyy, on menny överiksi. Nykyään ei enää tyydytä siihen ruusuun ja halaukseen, täytyy olla vähintäänkin ruusukimppu. No, ei kai se nyt ihan noin mene, "vähän" ehkä kärjistän.
Mutta joka tapauksessa... kyllä mulle vaan kelpais ihan vaan se yksikin ruusu, emmää valittammaa alakais...

Noh, oli tänään jotain ystävänpäivämeininkiä kuitenkin... Kun nääs olin kahtomassa noita ajeluita, niin mua yritettiin iskeä... Ainakin vissiin. Mutta tota noin, siihen se mukavuus sitte jäikin... Äijä oli vähintään 30 vuotias ja vaikutti siltä että oli juonu jotain, vaikka ei siltä haissutkaan. Ja lisäksi sieltä lensi abeille sen sorttista juttua, että en nyt oikein ollut mielissäni kun siinä jouduin seisoskeleen...

Joo-o... Tää on taas täyttä vineemistä, teiniangstia... Vaan että johan mie tuolla alussa sanoinkin, en mie vielä mikkään aikunen ole. Tosin en kyllä enää teinikään, mutta joka tapauksessa...

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!!! <3